Viisi virheellistä väitettä investointisuojasta

Keskustelu EU:n ja USA:n kauppa- ja investointikumppanuudesta sai vettä myllyynsä komission julkistettua investointisuojaa koskevan kuulemisen tulokset. Kansalaisjärjestöjen masinoimana 150 000 vastauksesta enemmistö suhtautuu kriittisesti asiaan. Suomessa elinkeinoelämä, maataloustuottajat ja jopa ay-liike suhtautuu myönteisesti TTIP –kumppanuuteen. Valitettavasti kansalaisjärjestöjen kritiikki ei aina perustu faktoihin, mihin vaikuttaa eräiden oikeusoppineiden poikkeuksellisen populistiset, puolitotuuksia sisältävät ”asiantuntijalausunnot”.

shadow

  1. ”TTIP-sopimuksen investointisuoja on tarkoitettu amerikkalaisten investointien suojaksi Euroopassa.” Väärin, sillä se koskisi yhtä lailla suomalaisyrityksiä pk-yritykset mukaan lukien. Tällä hetkellä suomalainen ei voi saada investointiriitaansa USA:ssa puolueettoman ja asiantuntevan riidanratkaisumenettelyn käsittelyyn. Paikallinen tuomioistuin ei valitettavasti aina ole riittävän asiantunteva, neutraali ja nopea ottamaan asiaan kantaa. TTIP parantaisi suomalaisyritysten oikeussuojaa USA:ssa.
  1. ”TTIP-investointisuoja luo uuden oikeuskeinon amerikkalaisille haastaa EU-maita.” Väärin, sillä amerikkalaiset yritykset ovat jo aikaisempien investointisopimusten perusteella voineet vuosien ajan haastaa EU-maita välimiesoikeuteen. Näin ei kuitenkaan ole laajasti tapahtunut. YK:n tilastojen mukaan eurooppalaiset yritykset ovat olleet aktiivisimpia ISDS:n hyödyntäjiä, eivät suinkaan amerikkalaiset.
  1. ”TTIP-investointimenettely on uusi, epädemokraattinen ja yksityistetty perustuslakituomioistuin.” Väärin, sillä maailmassa on yli 3000 investointisopimusta. Suomellakin on yli 60 sopimusta, joihin sisältyy mahdollisuus riidan selvittämiseen nopeasti, asiantuntevasti ja neutraalisti ISDS-välimiesmenettelyssä. Suomen perustuslaki takaa Suomessa toimiville yrityksille syrjimättömän kohtelun, joten Suomea vastaan ei ole ollut yhtään investointiriitaa. Kaikissa EU-maissa yritysten oikeussuoja ei ole yhtä hyvä. Jos EU ja USA eivät sovi asiasta, kuinka EU voisi vaatia saamaa esimerkiksi Kiinalta tai Venäjältä?
  1. ”TTIP-investointisuoja uhkaa julkisia palveluita.” Väärin, sillä investoijan on aina noudatettava kohdemaan lakia. Investoijalla on oikeus suojaan selvää syrjintää tai laitonta pakkolunastusta vastaan. Jos näin on, voi yritys saada ainoastaan taloudellisen korvauksen. Julkisia palveluita ei pakoteta yksityistettäväksi. YK:n mukaan vuonna 2014 ratkaistiin 55 investointiriitaa, joista 50 % valtion hyväksi, 31 % investoijan hyväksi ja 19 % sovittiin osapuolten kesken. Demokratian loukkauksista ei ole todisteita. Keskeneräisten juttujen, kuten Vattenfallin, perusteella ei pidä tehdä lopullisia johtopäätöksiä.
  1. ”TTIP-riidanratkaisussa välimiehet toimivat kaupallisin intressein, vastuuttomasti ja puolueellisesti.” Väärin, sillä myös investointiriidoissa kansainväliset välimiehet toimivat aina ”tuomarin vastuulla” ja riippumattomuutta korostavien periaatteiden mukaisesti. Kansainvälisesti tunnustettu periaate on, että välimiesoikeus on aina puolueeton riidanratkaisija, joka hakee objektiivista totuutta asiassa.

Yritysten kannalta on perusteltua ottaa toimiva investointisuoja TTIP-sopimukseen. Suomalaisyrityksillä ei ole erityisen hyviä kokemuksia riitojen selvittämisestä amerikkalaisissa oikeuksissa. Toisaalta valtioiden välinen WTO –menettely ei sovi investointiriitoihin. Silloinhan Suomen valtio ajaisi verovaroin yritysten asiaa. Ratkaisuna voisi olla WTO-päätös, joka nimenomaisesti vaatisi kansallisten lakien muuttamista, jopa julkisten palveluiden yksityistämistä.

3 kommenttia artikkeliin ”Viisi virheellistä väitettä investointisuojasta

  1. ”sillä myös investointiriidoissa kansainväliset välimiehet toimivat aina ”tuomarin vastuulla” ja riippumattomuutta korostavien periaatteiden mukaisesti. Kansainvälisesti tunnustettu periaate on, että välimiesoikeus on aina puolueeton riidanratkaisija, joka hakee objektiivista totuutta asiassa.”

    Korkealentoista retoriikka taholta jolla on oma lehmä ojassa. Uskokoon ken tahtoo että maailmapankki, jonka alaisuudessa ICSID toimii, on objektiivinen välimies.

  2. Jos et luota Maailmanpankkiin, jos et luota vastuulliseen tehtävään tiukoilla säännöillä toimiviin välimiehiin, niin kuinka luotat valtioon, kansalliseen tuomioistuimeen tai tuomareihin yleensä? Vai oletko kadottanut luottamuksesi nykyaikaiseen oikeusjärjestelmään? Länsimainen demokratia on sääntö- ja luottamusyhteiskunta, jossa ihmiset tekevät päätöksiä, mahdollisimman objektiivisin, ei subjektiivisin perusteina. Oletko sitä mieltä, että yrittäjä olkoon lainsuojaton jos kohdemaa päättää jostain nationalisesta syystä ottamaan tämän yritystoiminnan haltuun?

    1. Timo Vuoren viimeiseen lauseeseen viitaten: missä ja koska näin on käynyt? Onko tämä näiden kumppanien välillä varteenotettava uhkakuva? Miksi nykyiset oikeustoiminnot eivät riitä riitatilanteissa?

Kommentointi on suljettu.