Suomi hyötyy eniten pohjoismaisesta yhteistyöstä arktisella alueella

Suomen, Ruotsin ja Norjan pääministerit asettivat huhtikuussa 2014 asiantuntijaryhmän, jonka tehtävänä oli selvittää kestävän talouskasvun edellytyksiä sekä mahdollisuuksia läheisempään yhteistyöhön Suomen, Ruotsin ja Norjan kesken arktisella alueella. Ryhmään on kuulunut Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto E. J. Penttilä Suomesta, Västerbottenin maaherra Magdalena Andersson Ruotsista ja Tromssan yliopiston rehtori Anne Husebekk Norjasta. Ryhmän raportti luovutettiin pääministeri Alexander Stubbille, Norjan pääministeri Erna Solbergille ja Ruotsin tulevaisuus- ja strategiakysymyksistä sekä pohjoismaisesta yhteistyöstä vastaavalle ministerille Kristina Perssonille tänään Arctic Frontiers -konferenssin yhteydessä Norjan Tromssassa.

20150120_100302_resized

Asiantuntijaryhmän raportissa nostetaan esiin neljä keskeistä kasvun ajuria sekä neljä välinettä, joiden avulla Suomi, Ruotsi ja Norja voivat saavuttaa kestävää talouskasvua pohjoisilla alueillaan. Raportin mukaan kestävä kasvu ei ole mahdollista ilman jokaisen kolmen valtion vahvaa poliittista sitoutumista ja yhteistyön tiivistämistä.

“Arktinen alue on täynnä mahdollisuuksia, mutta alueen kehitykseen liittyy edelleen myös merkittäviä epävarmuustekijöitä”, muistuttaa toimitusjohtaja Penttilä Tromssasta. Pohjoisen suuriin energiahankkeisiin, Koillisväylän vähittäiseen avautumiseen sekä lännen ja Venäjän suhteisiin liittyvä epävarmuus ei asiantuntijaryhmän raportin mukaan kuitenkaan vähennä, vaan pikemminkin lisää tarvetta entistä läheisemmälle yhteistyölle Suomen, Ruotsin ja Norjan kesken.

Yhdessä Suomi, Ruotsi ja Norja voivat paremmin varautua tulevaan kehitykseen. “Jos haluamme hyödyntää edes osan esimerkiksi Suomen arktisessa strategiassa esiin nostetuista kasvun mahdollisuuksista arktisella alueella, meidän on ymmärrettävä ettei kasvu pohjoisessa etene juuri nyt suurin harppauksin”, Penttilä toteaa. “Arktinen kasvu on arkista liiketoimintaa läheisimpien naapureidemme kanssa pohjoisessa. Suomalaisten yritysten on oltava mukana rakentamassa voimalinjoja, maanteitä ja hotelleja Pohjois-Norjassa sekä kehittämässä kaivosteknologiaa Pohjois-Ruotsissa.”

Usealla asiantuntijaryhmän raportissaan esiin nostamalla alalla läheisemmästä pohjoismaisesta yhteistyöstä hyötyisi eniten Suomi. Esimerkiksi pohjoisten alueiden matkailussa Suomi on jo nyt monessa suhteessa länsinaapureitaan edellä, ja ryhmän ehdottama yhteisen matkailubrändin luominen voisi vahvistaa Helsinki-Vantaan sekä Pohjois-Suomen laskettelukohteiden asemaa Aasiasta ja muilta kasvavilta markkinoilta Pohjolaan suuntaavien turistivirtojen solmukohtina. Ryhmän ehdottama arktiseen öljyntorjuntaan keskittyvän osaamiskeskuksen perustaminen puolestaan tukisi suomalaisen jäänmurtoon ja ympäristönsuojeluun liittyvän osaamisen tunnetuksi tekemistä maailmalla.

Raportissa poliittisille päättäjille esitetyt kasvun välineetkin tukevat Suomen ja suomalaisten yritysten asemaa arktisen alueen markkinoilla. Rajaesteiden poistaminen, rakentamismääräysten yhtenäistäminen sekä ammatillisten tutkintojen täysimääräinen yhtäläinen tunnustaminen mahdollistaisivat suomalaisten rakennusyritysten ja esimerkiksi sähköasentajien menestyksen Pohjois-Norjan kasvukeskuksissa. Pohjoisen liikenne- ja infrastruktuurisuunnitelmien priorisointi yhdessä Ruotsin ja Norjan kanssa taas voisi merkitä sekä uusia rahoitusmahdollisuuksia naapurimaiden liikenteen Suomessa käyttämien tieosuuksien kunnossapitoon, että ruotsalaisten ja norjalaisten infraprojektien tulemista lähemmäs alan suomalaisia osaajia.

VNK:n tiedote

Lisätietoja:

Toimitusjohtaja Risto E. J. Penttilä, puh. 09 4242 6218

Neuvonantaja Eero Hokkanen, puh. 040 725 1134