Keskuskauppakamarin leikkauslista      

Keskuskauppakamarin hallitusohjelmatavoite on julkisten menojen pienentäminen 50 prosenttiin suhteessa BKT:een. Suhdeluku on tällä hetkellä noin 58 prosenttia. Julkisten menojen leikkaustarve seuraavalla hallituskaudella on 5 miljardia euroa. Tälläkään ei välttämättä saavuteta 50 prosentin suhdelukua, mutta tämä asettaa meidät oikealle tielle.

notes and a tape measure

  1. Yritystukia leikataan 0,25 miljardilla eurolla.
  2. Indeksikorotukset jäädytetään. (2 mrd)
  3. SOTE-sektorin tuottavuutta parannetaan. (2 mrd)
  4. Kuntasektorin viiden vuoden irtisanomissuoja puretaan. (0,25 mrd)
  5. Kunnallisia tehtäviä karsitaan hallituksen kehysriihessä sovitulla tavalla. (0,5 – 1 mrd)
  6. Kehitysyhteistyöhön käytetään vähemmän rahaa. (0,2 mrd)
  7. Maksuttomalle korkeakouluopiskelulle asetetaan määräaika. Määräajan ylittävistä opiskeluista peritään lukukausimaksu, joka olisi saman suuruinen kuin ETA-alueen ulkopuolisille opiskelijoille (hallituksen esityksessä ehdotettu 4000 euroa/lukuvuosi). (0,1 mrd)
  8. Julkisen sektorin lomien tuominen lähemmäksi yksityisen sektorin loma-aikoja (yhden viikon lyhennys). (0,5 mrd)

Oheinen leikkauslista ei yksin riitä ratkaisemaan Suomen taloudellisia ongelmia. Leikkausten lisäksi tarvitaan muita kasvua edistäviä toimenpiteitä.

Muut toimenpiteet:

  1. Lupahakemuksien käsittelylle maksimiajat
  2. Valitusoikeuden rajoittaminen
  3. Kokonaisveroaste laskuun. Ei valtion- eikä kunnallisveron korotuksia. Kunnallisverolle 20 prosentin katto, tai valtionosuuksiin leikkuri, joka eliminoi yli 20 prosentin verokannan tuoman hyödyn.
  4. Valtioneuvostossa siirrytään konsernijohtoon. Aluevirastojen, Ely-keskusten ja maakuntaliittojen päällekkäisyydet puretaan.
  5. Perusturva niputetaan perustuloksi
  6. Valtion omistuksen suunnitelmallinen keventäminen.

 

 

5 kommenttia artikkeliin ”Keskuskauppakamarin leikkauslista      

  1. Kaikki yritystuet leikkuriin. (~2,5-3 mrd)
    Yhteisövero tulisi alentaa myös vähintään 10 %:in, mielellään 0%:in.

    1. Mielenkiintoinen ajatus, jota noin vuosi sitten ilmeisesti jonkin tutkimuslaitoksen toimesta selvitettiinkin. Tulokseksi saatiin, että jos kaikki, siis todellakin kaikki yritystuet poistettaisiin, yhteisövero voitaisiin alentaa 0 %:in tai ainakin hyvin lähelle sitä. Voisi olla harkinnan arvoista, koska vanha totuus on, että kaikki tuet vääristävät kilpailua, tavalla tai toisella.

  2. Kaikki tuet olisi syytä saatta tarkastelun kohteeksi. Uritystukien lisäksi, maataloustuet(2,2 miljardia enkä tiedä sisltääkö summa edes maatalouslomittajia 200 miljoonaa), työttömyystuen rakenteellinen tarkaselu. Erityisen huolissani olen enegiapuun keräämiselle suunniteltua tukea. Miksi puun ostamisen ei anneta toimia markkinoiden dynamiikalla. Toisaalta näyttää siltä, että paperiteollisuu ei kauaa Suomen puita ole ostamassa. Olen muistuttanut, että uudet suunnitelmat investoinneista, jotka rakentuvat metsänomistajien intresseille eivät pitkän päälle kestä markkinoiden dynamiikkaa.

  3. 2013 yhteisövero tuotti 4,6 MRD, arvio 2014 4 MRD. Veroprosentti putosi 18 % mutta tuotto vain 13 %. Vaikutuksilla spekuloimatta voi arvioida että 2 MRD yritystukia pois mahdollistaisi yhteisöveron pudottamisen 10 % tienoille. Debatti käydään ennustajien joukoissa, miten yritystukien väheneminen estää kasvua ja miten yhteisöveron pudotus luo kasvua. Jos summa on 0 niin miksi ei? Rahansiirtely loppuu ja rahan siirtelystä aiheutuu aina kuluja tai se vähentää rahan arvoa.

  4. Ensimmäinen testi on Niinistön testi; onko leikkauslistalla kohteita, jotka koskettavat omaa porukkaa. Eipä juuri. Kohta 1: Yritystuet on ainoa, ja niiden osuus on listassa 0,25mrd/5mrd eli 5%. Eli muiden pitää kiristää vyötään.

    Toinen testi on, että onko mallissa esitetty laskentaperusteita. Ei ole. Vanha fyysikon periaate. ”Hyvä idea, näytäpä laskut. Ai ei ole, sehän on sitten täyttä spekulaatiota.”

    Kohta 2. Indekstikorotusten jäädytys. Moneksiko vuodeksi? Millä tämä on laskettu? Deflaation tai nollainflaation aikana ei ole indeksikorotuksia.

    Kohta 3. Täysin tyhjä ilman konkreettisia ehdotuksia. Samoinhan voisi sanoa, että työntekoa lisätään, -5 mrd.

    Kohta 4. Kuntapuolen 5v irtisanomissuojan poistoa kannatan.

    Kohta 5. Rakennepaketin laskenta on osoittautunut aika luovaksi. Tämä pitäisi myös aukaista.

    Kohta 6. Kosiskellaan perussuomalaisia? En innostu.

    Kohta 7. Ehkä.

    Kohta 8. Laskettu päin puuta. Saisinko nähdä laskelmat? (Tätä olen itse laskenut.) Yleensä työajan ja palkan suhde on se, josta yleensä palkkaneuvotteluissa sovitaan.

    Kaiken kaikkiaan erittäin löysä leikkauslista. Parannusehdotus: laittakaa jokaiseen kohtaan linkiksi laskelmanne/perustelunne, joilla olette lukuihin päässeet.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *