Lupabyrokratia seisottaa PK-yritysten investointeja

Viranomaislupiin liittyvä byrokratia on viivästyttänyt investointeja joka kymmenennellä PK-yrityksellä, selviää Keskuskauppakamarin PK-hallitusbarometrista. Viivästyneet tai peruuntuneet investoinnit vaihtelevat arvoltaan alle 100 000 eurosta yli 5 miljoonaan. Kyselyyn vastanneilla yrityksillä lupabyrokratiaan juuttuneiden investointien arvo on yli 160 miljoonaa euroa.lupabyrokratia

Yli 1200 vastaajayrityksestä 11 prosenttia eli runsaat 130 PK-yritystä kertoi investointinsa viivästyneen tai peruuntuneen perusteettomasti viranomaislupiin liittyvien syiden vuoksi viime ja tämän vuoden aikana. Viivästyksen syiksi yritykset raportoivat useimmiten kaavoituksen (42 prosenttia) sekä ympäristö- (29 prosenttia) tai rakennuslupiin (24 prosenttia) liittyvät ongelmat.

Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa huomauttaa, että investointieurot ovat pois talouden kierrosta ja työllisyydestä.

“Ongelma koskee koko Suomea. Yritykset kaikkialta Suomesta kertoivat viivästyksistä. Useita yli 5 miljoonan euron investointeja raportoitiin viivästyneen sekä Etelä-Savossa, Hämeessä, Kuopiossa, Lapissa, Oulussa, Pohjois-Karjalassa, Pohjanmaalla että Tampereella”, kertoo Linnainmaa.

Lähes 40 prosenttia vastaajista kertoo käynnistävänsä uutta liiketoiminta-aluetta ja yli neljännes suunnittelee muuta merkittävää investointia.

Samassa kyselyssä ilmeni, että investointihalukkuutta kuitenkin PK-yrityksiltä löytyy. Lähes 40 prosenttia vastaajista kertoo käynnistävänsä uutta liiketoiminta-aluetta ja yli neljännes suunnittelee muuta merkittävää investointia.

“Suomella ei ole varaa tyrehdyttää yritysten laajentamishaluja. Lupabyrokratian purkaminen on nostettava poliittisten toimien keskiöön. Pelkästään kyselyymme vastanneilla yrityksillä lupabyrokratiaan juuttuneiden investointien arvo on yli 160 miljoonaa euroa”, sanoo Linnainmaa.

Kyselyyn vastanneet yritysjohtajat purkivat turhautumistaan avoimissa kommenteissa:

  • Kaavasta valitettiin, investointi siirtyi kahdella vuodella eteenpäin
  • Avoin valituslupa ilman sanktioita on täysin järjetön, aiheettomista valituksista on laitettava valittajat rahalliseen vastuuseen
  • Kuka tahansa voi Suomessa 200 eurolla pitkittää ilman sanktiopelkoa itselleen epämukavaa hanketta useita vuosia, vaikka ei olisi millään tavalla asianosainen. Taikasana on ympäristövaikutukset.
  • Viranomaisjärjestelmä Suomessa toimii kuin Neuvostoliitossa
  • Hidas byrokratia kaikessa
  • ELY-keskuksen ympäristölupien valvonnan ammattitaidottomuus ylittää sellaisen tason, että sen oikea ilmaiseminen tässä olisi epäuskottavaa.
  • Lupiin liittyvien valitusten käsittely on luvattoman hidasta, vaikka lopputulos olisi jo alun perin selvä

Lupabyrokratian purkutalkoot tarpeen

Kauppakamarit vaativat seuraavalta hallitukselta konkreettisia toimia lupabyrokratian purkamiseksi. Kauppakamarien ylisääntelyteeseissä vaaditaan ministeriöiden välistä konsernijohtoa byrokratian purkutalkoisiin, investointilupien käsittelyyn maksimiaikoja, valitusoikeuksien rajoittamista ja valitusten käsittelyn nopeuttamista.

Takkuavan kaavoituksen ja rakentamisen ylisääntelyn tuomien ongelmien ratkaisemiseksi tarvitaan toimenpiteitä. Rakentamisen sujuvoittamiseksi Keskuskauppakamari ovat koonneet 25 konkreettisen toimenpiteen listan.

“Pitkistä valitusprosesseista aiheutuvat viivästykset rakentamisessa haittaavat investointeja kaikkialla Suomessa. Ylettömän yksityiskohtaiset rakentamismääräykset nostavat asuntojen hintoja. Rakentamista koskevan sääntelyn lähtökohdaksi on otettava, ettei säännöksillä ja viranomaismääräyksillä nosteta asuntojen hintoja”, toteaa Linnainmaa.

25 kohtaa rakentamisen tehokkuuden parantamiseen ja kustannuksien alentamiseen

  1. rakentamista koskevan sääntelyn lähtökohdaksi on otettava, ettei uudella sääntelyllä saa nostaa asuntojen hintoja
  2. uusia säännöksiä ja määräyksiä ei saa antaa selvittämättä niiden vaikutuksia
  3. kaavoituksen on myös pääkaupunkiseudulla muututtava rakennussuunnittelusta alueen käytön suunnitteluksi
  4. asemakaavoitusta on nopeutettava luokittelemalla kaavat kiireellisyyden perusteella tärkeysjärjestykseen ja keventämällä vähämerkityksisten kaavojen käsittelyä. Jatkopohdinnoissa ratkaistava asianmukainen tapa toteuttaa luokittelu.
  5. kaavoitusprosessien nopeutta on mitattava
  6. kaavoitusprosessin aloitusaika on määritettävä ensimmäiseen yhteydenottoon kaavoituksen muuttamiseksi
  7. kaavoituksen kautta tulevia määräyksiä ja vaatimuksia on vähennettävä:
    • kaavassa määriteltyjä rakennukseen liittyviä parametrejä vähennettävä olennaisesti
    • asuntojen koon säännöstelystä on luovuttava
    • esteettömyysvaatimus vain osalle asunnoista (esim. alakerta tai 30%)
    • autopaikkavaatimuksia on tarkasteltava tapauskohtaisesti ja kohtuuttoman kalliista pysäköintiratkaisusta luovuttava
    • väestönsuojavaatimuksesta luovuttava
  8. kunnat on velvoitettava kaavoittamaan huomattavasti nykyistä enemmän tontteja
  9. kaavoittajien pula voitaisiin ratkaista laittamalla kaava-arkkitehdit kuntien yhteiseen pooliin, jolla tasattaisiin eri alueiden työmääriä
  10. kunnan kaavoituksen edistämisvelvoitteen on toteuduttava käytännössä – nykyisin kaava voidaan hylätä vuosien valmistelutyön jälkeen viimeisessä valtuustokäsittelyssä
  11. valtion tulee sitoa kasvukuntien rahoitusta kohtuuhintaisen asumisen kaavoittamiseen
  12. kaavoitus ei saa olla kunnan muiden kuin kaavan toteutukseen liittyvien toimintojen rahoituskeino
  13. kaavoituksesta ja liikennesuunnittelusta olisi päätettävä työssäkäyntialueittain (kevennetty metropolihallinto)
  14. maanomistajille on annettava subjektiivinen kaavoitusoikeus, jolla he saisivat maansa kaavoittamisen vireille oma-aloitteisesti
  15. rakennuslupien käsittelylle on säädettävä maksimikäsittelyaika
  16. valitusoikeuksia on rajattava
    • sen suhteen, kenellä valitusoikeus
    • edellyttämällä, että valittaja on tehnyt kirjallisen muistutuksen jo kaavaehdotuksesta.
  17. valituksesta on perittävä tuntuva maksu, joka palautetaan, mikäli valitus menestyy
  18. valitusprosessin käsittelylle on säädettävä maksimiaika
  19. hallintotuomioistuinten resursseja lisättävä niin, että laadukkaat ratkaisut kohtuullisessa ajassa ovat mahdollisia
  20. ilmeisen aiheettomille valituksille on tehtävä ohituskaista, jossa valitus käsitellään nopeutetussa järjestyksessä tavallista kevyemmässä prosessissa
  21. rakennusten käyttötarkoituksen muutokset on pääsääntöisesti hyväksyttävä, jotta vanhat rakennukset saadaan uusiokäyttöön
  22. viranomaisten keskinäiset valitukset luvista on kiellettävä
  23. luvat on käsiteltävä yhden luukun periaatteella
  24. eri kaavoitus-, selvitys- ja lupaprosessit on kytkettävä yhteen ja hoidettava rinnakkain, ja prosessien päällekkäisyydet on karsittava pois. Esimerkiksi jos kaavoituksen yhteydessä tarkastellaan ympäristövaikutukset, ei enää saa vaatia erillistä YVAa.
  25. keskitettyjä tietojärjestelmien toteutuminen on varmistettava, jotta ajantasainen kaava-aineisto olisi luotettavasti kaikkien saatavilla.

Lue lisää: