Puolueet ottavat kantaa kauppakamarien tavoitteisiin

puoluejohtajat2

Nykyiset eduskuntapuolueet ovat kaikki valmiita purkamaan ylimääräistä sääntelyä ja nostamaan energiaomavaraisuutta. Merkittäviä eroja löytyy suhtautumisessa verotukseen ja julkisten menojen leikkauksiin.

Lataa PDF

puoluekysely-esikatselu
keskusta kokoomus kd ps rkp sdp vl vihreat
Pitääkö julkisia menoja leikata seuraavalla hallituskaudella jopa viisi miljardia euroa? Ei ja kylläTulevan vaalikauden tavoitteeksi pitää asettaa valtiontalouden todellisen alijäämän painaminen alle kahteen miljardiin euroon ja kuntataloudessa noin miljardiin euroon. KylläValtion ja kuntien menoja on sopeutettava. Päätöksiä tehtävä heti vaalikauden alussa. EiEmme sitoudu tässä vaiheessa 4–5 miljardin euron leikkauksiin. Sitoudumme julkisen sektorin menojen bkt-osuuden laskemiseen 50 prosenttiin. KylläYhtään uutta tuulivoimasyöttö-tariffia ei enää tehdä. Irtisanoudumme EU:n ilmasto- ja energiatavoitteesta taakan jakoineen. Tuhat euroa tai vähemmän ansaitsevilta ei leikata. KylläJulkinen talous on saatava tasapainoon tulevan vaalikauden aikana. EiSdp tavoittelee ensisijaisesti työpaikkoja säilyttävää ja uusia luovaa kasvua. Rakenteellisia uudistuksia pitää jatkaa. EiLeikkaamalla emme pysty pienentämään julkisten menojen bkt-suhdetta, ainoastaan kasvulla. EiTalouden kestävyysvaje ei korjaudu, vaikka kuinka vimmaisesti leikkaisimme.
Pitääkö kokonaisveroastetta alentaa ja kaikkien tuloverotusta keventää? EiOhjenuorana pitää olla, että kokonaisveroaste ei ainakaan nouse. Mikäli liikkumavaraa löytyy, veronalennusten pitää kannustaa yrittämiseen ja työntekoon. KylläKokonaisveroastetta pitää alentaa ja kaikkien tuloverotusta kevennettävä. EiJos tuloverojen alentamiseen ylipäätään on varaa, se pitää tehdä nostamalla verotettavan tulon alarajaa ja siirtymällä kohti perheverotusta. KylläPutsataan ensin pöytä. Sovitaan sitten, mikä on valtion rooli ja vastuu kansalaisten hyvinvoinnista sekä yritysten toimintaedellytyksistä. KylläTyön verotusta tulisi keventää. Myös verotuksen progressiivisuutta on vähennettävä. EiMikäli veronalennuksiin on mahdollisuus, on se kohdennettava ensisijaisesti pieni- ja keskituloisille. EiVerotus tukee kasvua, kun se tasaa tuloeroja eri luokkien välillä. EiVeroasteen lasku ei ole tässä taloustilanteessa realistista.
Pitääkö yritysten hallinnollista taakkaa keventää ja lupaprosesseja nopeuttaa? KylläKeskusta on sitoutunut turhan sääntelyn ja byrokratian purkamiseen. Lupien käsittelylle on saatava selkeät aikarajat. KylläKyse on miljardiluokan kustannuksista, joiden poistaminen toisi työpaikkoja ja investointeja. KylläTämä on yksi kärkiteemoistamme. KylläEnsimmäiseksi on otettava Ely-keskuksilta valitusoikeus pois. Turhasta viivästyttämisestä korvausvastuu. KylläYritysten työtaakkaa on kevennettävä kevyempien ja joustavampien normitusten kautta. KylläHakemus- ja valitusruuhka on purettava, lupaprosessit tehtävä nopeiksi ja selkeiksi. KylläJos se tehdään parantamalla viranomaisten ja oikeuslaitoksen resursseja. KylläTarpeetonta byrokratiaa on syytä karsia ja sujuvoittaa hallinnollisia menettelyjä.
Pitääkö liikenneväylien kuntoa parantaa ja investoinnit osaksi rahoittaa valtion infrayhtiöiden taseita käyttäen (kauppakamarien esittämän mallin mukaisesti)? KylläLiikennepolitiikan painopistettä on siirrettävä teiden, ratojen ja muiden väylien kunnossa- ja ylläpitoon. Keskusta esittää uutta välinettä, Infra Oy:tä. KylläLiikenneväylistä huolehtiminen on Suomen kilpailukyvyn turvaamista. KylläPuolue on sitoutunut 150 miljoonan euron lisäykseen väylien korjausvelan pienentämiseksi. Myös ulkomaisten tienkäyttäjien osallistuttava kustannuksiin. KylläValtiollisen rahoituksen hinta on historiallisen alhaalla, rakentamisessa on vapaata kapasiteettia ja öljyn hinta on kohdallaan. KylläNykyiseen liikenneverkkoon on panostettava. Liikennehankkeet tule ensisijaisesti rahoittaa budjetin puitteissa. Valtion infrayhtiöiden taseiden käyttöä rahoituksessa on kuitenkin mahdollista selvittää. Hallitus on jo tehnyt paljon infrainvestointeja. KylläLiikenteen sujuvuus on tärkeä osa vienti- ja kotimarkkinaketjun toimivuutta. SDP:llä ei vielä ole kantaa infrayhtiöiden taseiden hyödyntämiseen tässä tarkoituksessa. Ei ja kylläLiikenneväylien kuntoa on parannettava. Ei rahoitusta valtion infrayhtiöiden taseesta. KylläRaideverkossa on paljon parannettavaa. Valtionyhtiöiden taseiden käyttöä rahoituksessa voi tutkia.
Pitääkö Suomen energiaomavaraisuutta ja huoltovarmuutta nostaa? KylläKeskustan energiapolitiikan keskeisin tavoite on uusiutuvan ja kotimaisen energian osuuden tuntuva lisäys. Ensi vaalikaudella käynnistettävä Hiiletön Helsinki 2025 –hanke. KylläViisaan energia- ja ilmastopolitiikan periaatteet ovat päästöttömyys, huoltovarmuus, kotimaisuus ja kustannustehokkuus. KylläKannatamme kotimaisten uusiutuvien energialähteiden lisääntyvää hyödyntämistä. KylläVain markkinaehtoisesti, ei valtion tukia. Turpeelta poistettava vero. KylläPäämääränä on korkea omavaraisuusaste ja turvattu, kilpailukykyinen energiansaanti yrityselämälle. KylläKotimaisen vähäpäästöisen uusituvan energian tarjontaa on lisättävä voimakkaasti. KylläOn tarjottava tukia tulevaisuuden puhtaille energiamuodoille. Kyllä Energiaomavaraisuuden nostaminen on keskeinen vihreä tavoite. Tuomme nyt 8 miljardilla eurolla energiaa ulkomailta.
Pitääkö opiskeluaikoja lyhentää ja opintojen käytännönläheisyyttä lisätä? KylläKeskusta esittää, että ammatillista koulutusta pitää tiivistää. Kaikessa pitää vahvistaa työelämälähtöisyyttä. Oppisopimus on muutettava koulutussopimukseksi. KylläNuoria kannustettava nopeampaan valmistumiseen. Oppisopimuksen rinnalle myös koulutussopimus. KylläKorkeatasoisempaa koulutusta, joka paremmin vastaa työelämän tulevia tarpeita. KylläOppisopimuskoulutusta on nostettava ammatillisen koulutuksen keskiöön. Mestari-kisällimallia hyödynnettävä osaamisessa. KylläOppisopimuskoulutusta on kehitettävä yhdessä työelämän toimijoiden kanssa. Yliopistoista työmarkkinoille nopeammin. EiErityisen tärkeää on huolehtia toisen asteen ja korkeakoulutuksen laadusta ja tarjonnasta sekä työttömyysuhan alla olevien osaamisesta. EiOppisopimuskoulutusta pitää lisätä. Emme hyväksy ammattitutkintojen lyhentämistä kahteen vuoteen. Ei ja kylläOpiskeluajat sinänsä eivät ole ongelma Suomen työurille. Kyllä, koska hyvää ja monipuolista, käytännönläheistä koulutusta pitää lisätä.

Kaikki kahdeksan eduskuntapuoluetta ovat hyvin yksimielisiä siitä, että seuraavan hallituksen on sitouduttava yritysten hallinnollisen taakan keventämiseen sekä kaavoitus-, lupa- ja valitusprosessien nopeuttamiseen.

Kaikki puolueet ovat yksimielisiä myös siitä, että Suomen energiaomavaraisuutta ja huoltovarmuutta on parannettava ja kotimaisia energiamuotoja on hyödynnettävä aiempaa enemmän. Puolueet hyväksyvät yleisellä tasolla myös sen, että tukipolitiikasta on siirryttävä kohti markkinaehtoista energiapolitiikkaa.
Kauppakamarit kysyivät vaaleihin valmistautuvilta kahdeksalta eduskuntapuolueelta kuusi keskeistä talouspolitiikan kysymystä, joihin Suomessa pitää seuraavalla vaalikaudella ottaa kantaa.

Kysymykset koskivat julkisen sektorin kokoa ja sitä, sitoutuuko puolue Suomen julkisten menojen leikkaamiseen jopa neljä, viisi miljardia euroa seuraavan vaalikauden aikana sekä tuloverotuksen keventämiseen kaikissa tuloluokissa.

Kysyimme myös yritysten hallinnollisen taakan eli byrokratian keventämisestä. Siitä löytyi selkeä yksimielisyys. Liki kaikki puolueet ovat myös valmiita parantamaan teollisuuden kilpailukykyä väyläinvestoinneilla.

Ruotsalainen kansanpuolue tosin muistuttaa, että nykyinenkin hallitus on sijoittanut paljon varoja tiestön ja muiden liikenneväylien parantamiseen. Keskusta esittää suurempien liikennehankkeiden rahoittamiseksi uutta välinettä, Infra Oy:tä.

Energiaomavaraisuutta ja uusiutuvia energiamuotoja kaikki haluavat tukea, mutta markkinaehtoisesti.
Opiskeluaikojen lyhentäminen jakaa puolueita, mutta kaikki kannattavat käytännönläheisyyttä. Usea puolue esittää myös sitä, että nuorten oppisopimus on muutettava koulutussopimukseksi.

Keskusta muistuttaa, että hallitusohjelma on usean puolueen yhteinen päätös. Ennen vaaleja ei voi sitoutua tai luvata kaikissa asioissa ehdottomia kantoja niin, että ne toteutuisivat 100-prosenttisesti puolueen tahtomalla tavalla hallitusohjelmassa ja -politiikassa.

Kokoomus, PS ja RKP samoilla linjoilla

Yllättäen Kokoomus, Perussuomalaiset ja RKP vastaavat kaikkiin kuuteen kysymykseen (julkinen sektori, verotus, sääntely, liikenne, energiaomavaraisuus ja työelämän osaamistarpeet) ”kyllä”. Tosin puolueiden vastausten sisällöt poikkeavat paljonkin toisistaan. Perusuomalaiset irrottelee kuin oppositiopuolue konsanaan.

Julkisten menojen leikkaukset eli talouden sopeuttamispäätökset pitää kokoomuksen mukaan tehdä heti vaalikauden alussa ja toteuttaa etupainotteisesti. Kokoluokka on puolueen mukaan syytä arvioida uusimpien talousennusteiden mukaan.

Perussuomalaisilla on pitkä lista julkisten menojen leikkauksista. Puolueen mukaan yhtään uutta tuulivoimasyöttötariffia ei enää pidä tehdä. Puolue vaatii, että kaikkien muidenkin kannattamattomien energiamuotojen ”elättäminen veronmaksajien piikkiin” on pysäytettävä.

”Irtisanoudumme EU:n ilmasto- ja energiatavoitteesta taakanjakoineen. Leikkaamme sosiaalisen maahanmuuton kustannuksista sekä kehitysyhteistyön rahoittamisesta valtion budjetin kautta. EU-nettojäsenmaksu tulee puolittaa, koska EU-äänivaltammekin puolittuu. Myös euron järjenvastainen tukipiikki on laitettava kiinni”, esittävät perussuomalaiset, miten valtion menoja leikataan.

Vihreiden mielestä julkisen talouden kestävyysvaje ei korjaudu, vaikka Suomi leikkaisi kuinka vimmaisesti tahansa julkisia menojaan. Vihreiden mukaan Suomen julkinen sektori ei ole liian suuri, vaan yksityinen sektori on liian pieni. Vihreiden mielestä kokonaisveroasteen lasku ei ole tässä taloustilanteessa realistista.
Sdp ei sano leikkauksista mitään numerolukuja, vaan lupaa tarkentaa linjauksiaan helmi-maaliskuun vaihteessa.

Viisi yhtä mieltä veroista

Keskusta, Kristillisdemokraatit, SDP, Vasemmistoliitto ja Vihreät nousevat kyselyssä esiin viiden puolueen ryhmänä, joka on sitä mieltä, että nykyisessä taloustilanteessa ei ole mahdollisuuksia tuloverotuksen keventämiseen.

Keskusta painottaa, että ensi vaalikaudella päätöksenteon ohjenuorana pitää olla se, että kokonaisveroaste ei ainakaan nouse.

Kristillisdemokraatit muistuttavat, että jos tuloverojen alentamiseen on ylipäätään varaa, se pitää tehdä ensisijaisesti nostamalla verotettavan tulon alarajaa ja siirtymällä kohti perheverotusta.

Henkilöyhtiöiden ja elinkeinonharjoittajien verotukseen pitää kristillisdemokraattien mielestä säätää yrittäjävähennys, jossa yrittäjän tulosta verotetaan 95 prosenttia. Perintö- ja lahjavero pitää puolueen mukaan korvata luovutusvoittoverolla Ruotsin mallin mukaan.

Puolueviisikko on suurin piirtein samaa mieltä myös julkisten menojen leikkauksista.

Keskusta kallistuu jonkin verran leikkausten suuntaan, kun se esittää, että tulevan vaalikauden tavoitteeksi pitää asettaa valtiontalouden todellisen alijäämän painaminen alle kahteen miljardiin euroon ja kuntataloudessa noin miljardiin euroon.  Keskustan mielestä valtion menot pitäisi jäädyttää vuoden 2014 tasolle.

Lisää energiaa Suomesta

Kaikki puolueet ovat yhtä mieltä, että energiaomavaraisuutta ja -huoltovarmuutta on parannettava ja kotimaisia energiamuotoja pitää hyödyntää aiempaa enemmän.

Vihreät sanovat, että energiaomavaraisuuden nostaminen on puolueen keskeinen tavoite. Puolue muistuttaa, että Suomi tuo nykyään kahdeksan miljardin euron arvosta energiaa ulkomailta.

Kokoomuksen mielestä viisaan energia- ja ilmastopolitiikan periaatteet ovat päästöttömyys, huoltovarmuus, kotimaisuus ja kustannustehokkuus. Puolueen mielestä ympäristöarvoista ei pidä tinkiä, mutta ympäristön ja ilmaston suojelu on toteutettava kustannustehokkaimmalla mahdollisella tavalla.

Keskusta haluaa lopettaa hiilen käytön Suomen energiatuotannossa kokonaan 2030-lukuun mennessä, ja ensi vaalikaudelle puolue haluaa käynnistää Hiiletön Helsinki 2025 -hankkeen. Keskustan mielestä energiantuotanto ja sen tukijärjestelmät on pidettävä mahdollisimman markkinaehtoisina.

Kristillisdemokraatit muistuttavat, että esimerkiksi UPM, St1 ja Neste Oil kykenevät tuottamaan uusiutuviin perustuvia polttoaineita markkinaehtoisesti. Puolueen mielestä myös uuden ydinvoiman rakentaminen edistää omavaraisuutta sähköntuotannossa.

Perussuomalaiset poistaisivat turpeen veron.

Tutustu kauppakamarien vaalitavoitteisiin: https://kauppakamari.fi/vaalit-2015/