Oikeilla liikenneratkaisuilla kilpailukykyä Suomelle

Kaikkien Suomen kauppakamarien yhteisessä liikenneohjelmassa viime syksyltä korostuu keskeisesti väylästön merkitys Suomen välttämättömänä kilpailukykytekijänä.

liikenneinfra
Täsmähankkeet, pitkät ohituskaistat, riittävä kapasiteetti ja sujuvat liittymät palvelevat infrakriteerien nopeaa täyttymistä.

 

Keskusteluun ja päätöksentekoon kauppakamarien liikenneohjelmassa on haluttu nostaa infrakriteerit. Keskeisenä näkökulmana ovat vientikuljetukset, joille haetaan nopeutta, varmuutta, säännöllisyyttä sekä sitä, että tiet ovat kunnossa vuoden jokaisena päivänä. Kriteeriksi esitetään tavaroiden eteneminen tieinfralla keskinopeudella 70 km/h tuotannosta satamiin. Tämä edellyttää luonnollisesti tieltä hyvää laatua, kuntoa ja kapasiteettia ja tien 100 km/h yleistä nopeustasoa.

Parhaiten tavoite on saavutettavissa täsmähankkein, lisäämällä riittäviä ohituskaistoja, tekemällä sujuvia liittymiä, poistamalla alle 80 km/h -tason kapeikot ja ylipäätään arvioimalla sujuvan, varman ja turvallisen tien edellyttämää kapasiteettia kuljetusten kannalta. Yritysten älyliikenneratkaisujen kannalta on myös välttämätöntä, että kuljetusreiteillä on toimivat valokuituyhteydet.

Kauppakamarien liikenneohjelma ehdottaa infrakriteereitä ja rahoitusta ilman uutta velkaa

Koska valtiontalouden ajankohtaisessa tilanteessa kauppakamareille ei ensinnä tule mieleen valtion velkaantumisen lisääminen, on pyritty myös hyvin pragmaattiseen, helposti käyttöönotettavaan malliin lisärahoituksen saamiseksi. Analysoimalla valtionyhtiöiden, erityisesti valtion infrayhtiöiden taseita, voidaan todeta, että ns. laiskaa pääomaa, ylivahvaa omavaraisuutta esiintyy runsaasti. Tämä taseresurssia voidaan irrottaa osinkona ja allokoida valtion talousarviossa tuottamaan kilpailukykyä infran täsmäinvestointien ja kunnossapidon keinoin. Näin ei tarvita euroakaan uutta valtion velkaa. Kun raha haetaan ylivahvoista taseista, se ei ole oikeastaan mistään pois, vaan kysymys on ainoastaan rahan uudelleen allokoinnista aktiiviseen, tuottavaan käyttöön.

Tieinfra ratkaisee, investoivatko yritykset tulevaisuudessa Suomeen

Infraratkaisut vientikuljetusten kannalta tarkasteltuna ovat suorastaan kohtalonomaisia Suomelle. Jos yritykset eivät voi olla varmoja, että niillä on käytössään vientikuljetuksiin tieinfra, joka mahdollistaa Suomeen sijoitetun tuotannon vientituotteiden kuljettamisen nopeasti ja kilpailukykyisin kustannuksin maailman markkinoille, ne eivät yksinkertaisesti voi investoida Suomeen. Hyvinvointiyhteiskunnan kehityksen varmistamiseksi olemme poikkeuksellisen riippuvaisia viennistä ja väylien antamasta kilpailukyvystä.

Väylämaksut ovat kotitekoinen rasitus,

Tavoittelemme myös väylämaksuttomuutta. Meidän itsemme ei ole syytä rasittaa mm. vientiä väylämaksuilla, kun väylämaksuja ei tyypillisesti ole kilpailijoillammekaan. Se on kotitekoinen rasitus, EU ei sitä vaadi.

Vientilähtöinen infrakriteeri palvelee yleensä myös kaikkia kuljetuksia kuten tuonti- ja raaka-ainekuljetuksia, kaupan kuljetuksia ja kaikkea ihmisten liikkumista, jota hyvinvointimme hyväksi tarvitsemme. Kriteerit ovatkin koko tieinframme hyväksi.

Vaikka liikenneohjelmassa ei käsitelläkään yksittäisiä hankkeita, esimerkkeinä infrakriteerien merkityksestä nostetaan Viitostien yhdistävä vaikutus läpi Itä-Suomen talousalueiden aina Kuusamosta asti Suomenlahden satamiin ja VT 8:n merkitys yhdistämässä Länsi-rannikon talousalueita ja niiden yhteyksiä satamiin.

Ihmisten ajalle arvo

Ohjelmassa korostetaan, että ihmisten ajalle on annettava arvo. Yritysten ja ihmisten kannalta korostuu sujuva ja joustava työmatkaliikenne. Innovaatioiden syntyminen edellyttää ihmisten kohtaamista ja kokoontumista. Niinpä älyliikenteen ratkaisuilta odotetaan nykyistä nopeampaa toteutumista ja konkreettisia, toimivia palveluratkaisuja, jotka vahvistavat ja laajentavat työssäkäyntialueita ja luovat edellytyksiä kaikkeen siihen hyvään kehitykseen, mitä Suomessa nyt tarvitaan.

Läsnä maailmassa ja saavutettavissa maailmalta

Kauppakamarien liikenneohjelma sisältää useita ajankohtaisia nostoja keskusteluun ja päätöksentekoon. Suomen asemoituminen ja läsnäolo maailmassa ja markkinassa sekä saavutettavuus maailmalta ovat ajattelussa keskeisiä kilpailukykymme ja tulevaisuutemme kannalta.

Tutustu kauppakamarien liikenneohjelmaan.

Teksti on julkaistu Tie & Liikenne -lehdessä 1/2015.