Puolueet lupaavat hallitusohjelmaan ylisääntelyn ja byrokratian purkua

Keskuskauppakamari on selvittänyt puolueiden kantoja ylisääntelyyn. Vaaliohjelmissaan puolueet pääosin sitoutuvat ylisääntelyn ja byrokratian purkuun. Puolueiden linjauksissa löytyy kuitenkin merkittäviä eroja.

paperipino

Keskuskauppakamarin toteuttamassa kyselyssä pyydettiin nykyisiä eduskuntapuolueita ottamaan kantaa keskeisiin talouspolitiikan kysymyksiin. Kaikki puolueet vastasivat myöntävästi kysymykseen “Pitääkö yritysten hallinnollista taakkaa keventää ja lupaprosesseja nopeuttaa?”. Vasemmistoliitto lisäsi kuitenkin vastaukseensa varauman: ”Kyllä, jos se tehdään parantamalla viranomaisten ja oikeuslaitoksen resursseja.”

Yleisluontoiseen kysymykseen on ollut helppo antaa kyllä-vastaus, kun se ei ole sisältänyt sitoutumista mihinkään konkreettiseen toimeen. Puolueiden kannanotot löytyvät kokonaisuudessaan Keskuskauppakamarin vaalisivustolta.

Keskuskauppakamari on myös analysoinut puolueiden vaaliohjelmat selvittääkseen, sisältääkö puolueiden yleisluontoinen kyllä-vastaus todellista sitoutumista normitalkoisiin. Vaaliohjelmissa puolueiden kannat ylisääntelyn ja byrokratian purkuun vaihtelevat huomattavasti asian täydellisestä puuttumisesta erittäin kattavaan listaukseen normitalkoiden kohteista.

KD:lla eniten mainintoja sääntelyn purkamisesta

Kattavimmin ylisääntelyn ja byrokratian purkua vaalitavoitteissaan käsittelevät kristillisdemokraatit. KD:n lisäksi keskusta, kokoomus, perussuomalaiset, RKP ja SDP ovat kirjanneet vaaliohjelmansa lupauksia byrokratian purkamisesta. Keskusta ja kokoomus lupaavat, että lupakäytäntöjä helpotetaan ja normeja puretaan.

Perussuomalaiset sitoutuvat yritysten hallinnollisen taakan keventämiseen, lupa- ja valitusprosessien yksinkertaistamiseen ja nopeuttamiseen. RKP mainitsee ohjelmassaan hakemusten ja kaavamuutosten byrokratian yksinkertaistamisen. SDP lupaa nopeuttaa investointien tekemistä ja helpottaa yritysten kasvua haittaavia normeja purkamalla hakemus- ja valitusruuhkaa. Puolue myös vaatii, että lupaprosessit on tehtävä nopeiksi ja selkeiksi, on vähennettävä eri viranomaisten ristiriitaisia päätöksiä sekä helpotettava yritystoiminnan käynnistämistä Suomessa.

Asia puuttuu kokonaan vihreiden vaaliohjelmasta sekä lähes tyystin vasemmistoliitolta.

EU-sääntelyn nostaa laajemmin esille vain kristillisdemokraatit, jotka vaativat, että Suomen on estettävä maamme kilpailukykyä haittaavien ja tarpeetonta sääntelyä lisäävien EU-direktiivien säätäminen. Vain perussuomalaiset mainitsee Kokemuksen ohjelmassa tavoitteena on vähentää työllisyyttä haittaavaa EU-sääntelyä. EU-sääntelyn päälle säädettävästä Suomi-lisästä luopumisen vaaliohjelmassaan mainitsee vain perussuomalaiset.

Puolueiden linjaukset sääntelystä ja byrokratian purkamisesta

Kokoomus
Kristillisdemokraatit
Perussuomalaiset
RKP
SDP
Suomen Keskusta
Vasemmistoliitto
Vihreät

Kokoomus

Kansallisen Kokoomuksen vaaliohjelma Jos vanha tapa ei toimi, tarvitaan korjausliike julkistettiin 6.2.2015. Ohjelmassa luvataan purkaa sääntelyä ja olla lisäämättä uutta taakkaa. Yritysvaikutuksia luvataan arvioida lainsäädännössa sekä toteuttaa lupaprosessien sujuvoittamisuudistus, josta mainitaan luvituksen käsittelytakuu ja eteneminen kohti yhden luvan periaatetta. Valtioneuvoston yhteydessä toimiva riippumaton toimielin valvoisi sääntelyn laatua.

Vähemmän sääntelyä, normeja ja byrokratiaa

  • Ylimääräistä sääntelyä kaikilla toimialoilla puretaan läpileikkaavasti. Aina jos säädetään uusi pykälä, puretaan kaksi. Käydään sitkeästi kansalaisia kiusaavan byrokratian kimppuun.
  • Sitoudutaan olemaan lisäämättä teollisuuden kustannus- ja sääntelytaakkaa. Kaikessa uudessa lainsäädännössä arvioidaan erikseen yritysvaikutukset.
  • Toteutetaan lupaprosessien sujuvoittamisuudistus. Luvitukseen säädetään käsittelytakuu ja luvituksessa edetään kohti yhden luvan periaatetta.
  • Luodaan valtioneuvoston yhteyteen riippumaton toimielin, jonka tehtävä on toimia lainsäädäntötyön laadun suodattimena ja valvoa sääntelyn laatua ja keinojen vaikuttavuutta.
  • Laitetaan EU keskittymään työpaikkojen luomiseen. Vähennetään työllisyyttä haittaavaa EU-sääntelyä.

Kristillisdemokraatit

Kristillisdemokraattien 29.11.2014 julkistetussa vaaliohjelmassa otetaan selkeästi kantaa ylisääntelyn torjunnan ja lupabyrokratian purkamisen puolesta. Puolue vaatii normien poistotalkoita. Ohjelma sisältää varsin kattavasti sääntelyn purkuun liittyviä tavoitteita.

Julkinen talous

Turhaa sääntelyä on saatava vähemmäksi. Viranomaisten yhteistyötä tulee parantaa siten, että asiakaspalvelu saadaan yhdelle luukulle ja ohjeiden tulkinta on yhtenäistä koko maassa. Lupaviranomaisten työtä tulee kehittää, jotta lupapäätökset valmistuvat riittävän lyhyiden enimmäiskäsittelyaikojen puitteissa. Lupaprosessien käsittelyaikojen lyhentäminen vaatii lisää resursseja ja ohjausta.

Ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikka sekä EU-asiat

Suomen on estettävä maamme kilpailukykyä haittaavien ja tarpeetonta sääntelyä lisäävien EU-direktiivien säätäminen.

Oikeuspolitiikka, sisäinen turvallisuus ja maahanmuutto

Poliisien määrä on säilytettävä vähintään nykyisellä tasolla. Poliisilta on siirrettävä pois tehtäviä esimerkiksi lupaprosesseista sekä päihtyneiden säilöönotosta. Lupaprosesseja on
edelleen kevennettävä.

Elinkeino-, työllisyys- ja innovaatiopolitiikka sekä omistajapolitiikka

  • Yritystukien viidakkoa tulee järkeistää ja byrokratiaa on karsittava.
  • Yrityksiin ja yksityisiin rakentajiin tulee luottaa. Teollisuutta ei saa rasittaa ylisääntelyllä. Luvat ja ilmoitukset tulee voida tehdä sähköisesti ja yhden luukun periaatteella. Lupamenettelyissä tulee mahdollisuuksien mukaan siirtyä jälkivalvontaan ja pistotarkastuksiin ja näin päästä keskittymään ongelmallisimpiin tapauksiin.
  • Yritystoiminnan helpottamiseksi käynnistetään kasvua rajaavien normien poistotalkoot. Toteutetaan selvitys pk-yritysten toimintaa eniten rajoittavista säädöksistä ja viranomaisohjeista. Seuraavaan hallitusohjelmaan laaditaan konkreettinen ohjelma ylisääntelyn purkamiseksi eri hallinnonaloilla.

Ympäristö-, ilmasto- ja energiapolitiikka

  • EU:lle ja Suomelle ei tule asettaa kilpailijamaita kalliimpia energia- ja ilmastotavoitteita. Ne johtavat EU:ssa sijaitsevan teollisuuden kustannusten lisääntymiseen ja sen kilpailukyvyn heikkenemiseen globaaleilla markkinoilla. Tällöin tuotanto siirtyy maihin, joissa tuotteet tuotetaan usein heikommalla tekniikalla ja globaalit ympäristöhaitat kasvavat. Hiilivuodon estämiseksi suomalaiselle ja eurooppalaiselle teollisuudelle ei pidä asettaa merkittäviä lisäkustannuksia, joita kilpailevilla mailla ei ole.
  • Kehitetään lajittelua ja pyritään vahvistamaan kierrätystä. Jätteen poltto on viimesijainen, kierron päättävä toimenpide. Suomessa kolmasosa yhdyskuntajätteestä kierrätetään ja kolmasosa poltetaan energiaksi. Lainsäädäntöä tulee kehittää suuntaan, jossa uusiutuvat ja kierrätettävät raaka-aineet korvaavat uusiutumattomat. Helpotetaan sääntelyn kautta yritysten kykyä käyttää raaka-ainevirrat ja prosesseissa syntyvät sivuvirrat raaka-aineena jatkojalostukseen.
  • Ympäristölupa- ja arviointimenettelyjä nopeutetaan käsittelyvaiheita yhteen sovittamalla ja takaamalla oikein kohdennetut resurssit käsittelyyn.

Kuntapolitiikka ja hallinnon kehittäminen

  • Byrokratiaa, hallinnointia ja paperityötä on vähennettävä ja asiakaskontakteja lisättävä. Onnistuneissa rakenneuudistuksissa työn tuottavuutta ja vaikuttavuutta lisätään vähentämällä hallintoa ja siirtämällä painopistettä suorittavaan työhön. Käsittelyä ja päätöksentekoa on helpotettava ja nopeutettava tinkimättä ihmisten tasapuolisesta kohtelusta.
  • Hankintalaki on uudistettava siten, että nostetaan nykyisiä hankintatasoja EU:n direktiivin sallimalle tasolle ja lisätään suorahankintamahdollisuuksia, paikallisten yritysten kilpailuedellytyksiä sekä laatukriteereiden painoarvoa. Hankintalain uudistus on tehtävä hyödyntäen EU:n hankintadirektiivin parhaita puolia, jolloin voidaan asiantuntevalla kilpailutuksella löytää kokonaisedullisin ratkaisu.

Maa- ja metsätalous- sekä maaseutupolitiikka

Jätevesiasetus on nykymuotoisena kumottava ja korvattava vesistön suojelua edistävällä lainsäädännöllä, joka keskittyy vesistöihin valumia tuottaviin kiinteistöihin ja antaisi niille lisäaikaa, kunnes puhdistuslaitteet olisivat riittävän hyvin testatut ja markkinat toimivia.

Perussuomalaiset

Perussuomalaisten 9.3.2015 julkistettu Talouspoliittinen ohjelma 2015 sisältää konkreettisen sitoutumisen yritysten hallinnollisen taakan keventämiseen, lupa- ja valitusprosessien yksinkertaistamiseen ja nopeuttamiseen ja lisäksi sen, ettei jatkossa säädettäisi Suomi-lisää EU-sääntelyn päälle kansallisen toimeenpanon yhteydessä. Purettavia tai muutettavia säädöksiä tekstissä ei juurikaan ole listattu.

Ohjelma sisältää seuraavat kirjaukset ylisääntelystä ja byrokratian purkamisesta:

  • Ylisäätelyn ja byrokratian purkaminen. Yritysten hallinnollista taakkaa on kevennettävä laatimalla heti vaalikauden alussa yhdessä eri sidosryhmien kanssa hallinnollisen taakan leikkauslista. Turhan säänte­lyn purkaminen taas on syytä aloittaa niin sanotun paskalain eli haja-asutusalueiden jätevesiasetuksen purkamisesta.
  • Lupabyrokratian rattaissa seisoo tällä hetkellä mil­jardien eurojen edestä investointeja. Lupa- ja vali­tusprosesseja on yksinkertaistettava ja nopeutettava. Lupaprosessit on pyrittävä saamaan mahdollisim­man pitkälti yhden luvan ja luukun alle. Lisäksi on siirryttävä käyttämään yhden valituksen periaatetta, aina kun se on kansalaisen oikeusturvaa vaaranta­matta mahdollista.
  • On lopetettava yritystemme kilpailukyvyn tuhoava käytäntö, jossa EU-lainsäädännön kansallisessa toi­meenpanossa säädetään minimivaatimusten päälle vielä Suomi-lisää. Virkamiehet on ohjeistettava toi­meenpanemaan EU-lainsäädäntö aina minimivaati­musten mukaan ja kansalliset joustot täysimääräises­ti käyttäen.

RKP

Ruotsalainen kansanpuolue julkisti vaaliohjelmansa Avoimen, menestyvän, kansainvälisen ja vastuunsa kantavan Suomen hyväksi 28.1.2015. Laaja ohjelma käsittelee melko vähän sääntelyn purkamista, mutta siinä kuitenkin mainitaan hakemusten ja kaavamuutosten byrokratian yksinkertaistaminen.

Meidän pitää myös käydä läpi hoitoa ja palveluiden tuottamista rasittavia normeja. Kehitystä ja aloitekykyä tulee rohkaista ja tukea. Sen vuoksi byrokratiaa tulee tarkastella tarkoituksenmukaisesti sujuvuuden kasvattamiseksi ja paikoilleenpysähtymisen välttämiseksi.

Haluamme:

  • Helpottaa kuntien työtaakkaa keventämällä ja luomalla joustavia normeja.
  • Turvata kolmannen sektorin toimintamahdollisuudet verovapaudella ja välttämällä lupa- ja ilmoituskäytäntöjä rasittavaa byrokratiaa.
    Taata kotimaisten elintarvikkeiden ja raaka-aineiden saatavuus karsimalla sääntelyä, joka vaikeuttaa toimintamahdollisuuksia ja kasvattaa perustuotannon kustannuksia.
  • Yksinkertaistaa hakemusten ja kaavamuutosten byrokratiaa sekä vaatimukset uusiin yleis- ja osakaavoituksiin.

SDP

Sosaalidemokraattien vaaliohjelma julkistettiin 18.11.2014. SDP:n vaaliohjelmassa sitoudutaan yritysten kasvua haittaavien normien helpottamiseen sekä byrokratian purkuun. Konkreettisia purkutoimia ohjelmassa ei mainita.

Nopeutamme investointien tekemistä ja helpotamme yritysten kasvua haittaavia normeja. Hakemus- ja valitusruuhka on purettava, lupaprosessit tehtävä nopeiksi ja selkeiksi, vähennettävä eri viranomaisten ristiriitaisia päätöksiä sekä helpotettava yritystoiminnan käynnistämistä Suomessa. Sääntelyn selkiyttämisen yhteydessä on kuitenkin tärkeää, ettei mm. harmaan talouden torjunnasta, turvallisuudesta tai työ- ja ympäristönsuojelun tasosta tingitä.

Suomen Keskusta

Suomen Keskustapuolueen 7.2.2015 julkistettu vaaliohjelma on Keskustan viisi tavoitetta Suomelle.

Yksi Keskustapuolueen viidestä tavoitteesta on seuraava: Suomi julkisen sektorin johtamisen, byrokratian purkamisen, digitalisaation ja kokeilujen mallimaaksi

Asiaa tarkennetaan seuraavasti: Puretaan byro­kratiaa ja normeja.

Asiaa koskevana kärkihankkeena on seuraava: Lupakäytäntöjä helpotetaan ja normeja puretaan (erityisesti yrittäjyyden ja investointien lupabyrokratia, kolmas sektori, maatalous, asuminen ja maankäyttö)

Keskustapuolueen vaalitavoitteissa sitoudutaan selkeästi lupakäytäntöjen helpottamiseen ja normien purkamiseen erityisesti yrittäjyyden ja investointien lupabyrokratian osalta. Lupaus on kuitenkin varsin yleisluontoinen eikä ota kantaa siihen, mitä säädöksiä on tarkoitus purkaa tai muuttaa.

Lisäksi Keskustapuolue on 21.8.2014 julkistanut Sata ja yksi ehdotusta turhan byrokratian poistamiseksi. Kattavassa raportissa sitoudutaan vahvasti normitalkoisiin.

Puolueen vaaliohjelmasta ei ilmene, onko puolue sitoutunut edistämään raportissa mainittuja asioita tulevassa hallitusohjelmassa. Raportissa kuitenkin todetaan seuraava: Haluamme nostaa byrokratian purkutalkoot vaalikeskusteluun ja seuraavan hallituksen asialistalle

Vasemmistoliitto

Vasemmistoliiton vaaliohjelma Jälleenrakennetaan hyvinvointivaltio julkistettiin 23.11.2014. Vasemmistoliiton vaaliohjelma esittelee 14 tavoitetta. Mikään niistä ei ole ylisääntelyn tai byrokratian purkaminen.

Tavoite 12 on Kohtuullistetaan asumisen hintaa, ja sen yksi sen alakohdista on seuraava: Asumisen hintaa nostavista nykyisistä autopaikka- ja väestösuojanormeista on luovuttava.

Lisäksi toinen alakohta kuuluu seuraavasti: On rakennettava riittävästi pieniä kohtuuhintaisia vuokra- ja omistusasuntoja yksinasuville.

Tämä tavoite ei toteudu, jollei asuntojen kokovaatimuksista luovuta. Tekstistä ei ilmene, ajaako vasemmisto asuntojen vähimmäiskokovaatimusten purkamista.

Vaaliohjelman tavoitteista nro 14 kuuluu seuraavasti: Demokratiaa vahvistetaan paremmalla hallinnolla.

Sen alla vaaliohjelmassa todetaan: Hidas ja monimutkainen byrokratia vaikeuttaa niin yksilöiden, yritysten kuin kuntienkin toimintaa.

Asiaa ei kuitenkaan täsmennetä mitenkään eikä siis sitouduta ylisääntelyn tai byrokratian purkuun.

Vihreät

Vihreät esitti vaaliohjelmansa Äänelläsi rakennetaan parempi huominen 15.2.2015. Vaaliohjelma ei käsittele lainkaan ylisääntelyä eikä byrokratian tai hallinnollisen taakan purkamista.


Lue lisää ylisääntelystä:

Yksi kommentti artikkeliin ”Puolueet lupaavat hallitusohjelmaan ylisääntelyn ja byrokratian purkua

  1. Byrokratian poistotalkoot :
    Minä kehottaisin tutustumaan vaikkapa passin anomiseen, lähtökohtana henkilö, jolla ei minkäänlaista henkilökorttia aiemmin ole. Luin ohjeet ja jo se vie aikaa ja vaatii hoksnokkaa jotta ymmärtää selvittää, millä laitoksella voi antaa sormenjäljet. –
    Kun olet ohjeet lukenut etsit luettelosta kuvaamon, joka lähettää kuvat suoraan poliisille, sähköisesti. Tilaat ajan kuvaamosta ja papiljotit aamusta päähän ja sitten sinne, kuvaamoon. Kuvaamossa käynnin jälkeen menet poliisille antamaan sormenjälkesi, ensiksi katsot, missä lähin poliisilaitos on, joka ottaa sormenjälkesi – tilaat ajan jos – osaat enää ohjeita lukea. Sitten otan vapaata ja menen sinne. Saatuani nämä kaksi asiaa järjestykseen täytän hakemuksen kotona ja jään odottamaan. – Vielä en ole varma tuleeko passi tai henkilötodistus minulle postissa vai haenko ärrältä niinkuin muistan joskus olleen.
    Tämä on lyhennetty versio, jos minulla ei olisi pankkitunnuksia olisi asia hoidettava toisin, miten siihen antaa ohjeet poliisi. No, osa ongelmista poistuu kun nyt ikääntyvät on saatu nurmen alle, nyt jo kaikilla keski-ikäisillä on pankkitunnukset käytössä.

    Kirjoitettuna asia on hankala ymmärtää, saati sitten maallikon, jolla on 100 km matkaa lähimpään polliisiin ja 20 km kuvaamon ja 22 ärrälle. En valita kustannuksia enkä kulunutta aikaa vaan sitä kuinka yksinkertaisesta asiasta on tullut kansalaiselle paljon vaikeampi asia kuin ennen, asuitpa sitten maalla tai kaupungissa, maalla edestakainen pompottelu ja kaupungissa ruuhkat ja jonotus.

    Jos byrokratian poistolla ymmärretään vain viranomaisen töiden yksinkertaistamista siinä on voitu onnistua, kansalaisen näkövinkkelistä asiat on todella monimutkaisia ja ihmisen tapaaminen monen varaamisen ja selvittelyn takana. Pelottaa mitä kaikkea tuo SOTE mukaan, siinäpä sitä on miettimistä !

Kommentointi on suljettu.