Uuden asumisterveysasetuksen pätevyysvaatimukset täyttäviä rakennusterveysasiantuntijoita löytyy myös HTT-tavarantarkastajista

Uusi asumisterveysasetus eli sosiaali- ja terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä asumisterveyteen liittyvissä asioissa käytettävien ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista astuu voimaan 15.5.2015. Yhtenäisillä pätevyyskriteereillä varmistetaan tarkastusten asiantuntevuus ja vahvistetaan yhdenvertaista kohtelua asumisterveysasioissa kautta maan.

construction drafts and tools on the table

Asetus korvaa aiemmin voimassa olleen asumisterveysohjeen. Asetus luo pätevyysvaatimukset mm. terveydensuojeluviranomaisten apunaan käyttämille ulkopuolisille asiantuntijoille. Asumisterveysohjeessa vastaavia pätevyysvaatimuksia ei ollut asetettu.

“Kun ulkopuolisen asiantuntijan tekemiä tutkimuksia tarvitaan, on tärkeää, että ne ovat riittävän luotettavia ja riittävän asiantuntevien henkilöiden tekemiä. Ottamalla käyttöön yhtenäiset pätevyyskriteerit sekä keskittämällä pätevyysvaatimukset täyttävien asiantuntijoiden sertifiointi pyritään varmistamaan riittävä asiantuntemus ja vahvistamaan yhdenvertaista kohtelua asumisterveysasioissa”, hyväksyttyjen tavarantarkastajien (HTT) hyväksymisestä ja valvonnasta vastaavan Keskuskauppakamarin tavarantarkastajalautakunnan sihteeri Raisa Harju kertoo.

Raisa Harju
Alan tutkinto ja pitkä, vähintään kymmenen vuoden työkokemus takaavat HTT-tavarantarkastajien asiantuntijuuden.

Harju uskoo, että sisäilma-asioiden kanssa tekemisissä olevat HTT-tarkastajat tulevat enenevässä määrin hakemaan sertifointia uuteen järjestelmään.

“Keskuskauppakamarin hyväksymien tavarantarkastajien keskuudesta löytyy rakennusterveysasiantuntijan laajan koulutusohjelman läpikäyneitä”, tietää Harju.

HTT-tavarantarkastajalta edellytetään aina alan tutkintoa ja vähintään kymmenen vuoden työkokemusta. Tältä osin pätevyysvaatimukset sekä rakennustekninen kokonaisymmärrys ovat vielä asumisterveysasetustakin korkeammalla tasolla.

Tavarantarkastajilta vahvaa osaamista sisäilmaongelmien selvittämiseen

Uudessa asumisterveysasetuksessa säädetään mm. monenlaisista sisäilmaolosuhteiden toimenpiderajoista nykyisiä ohjearvoja täsmällisemmin.

“Rakennusterveysasiantuntijan koulutuksen suorittaneet tavarantarkastajat saavat yleensä laajimmat tarkastusoikeudet sisäilma-asioidet selvittämiseen. Vahva rakennustekninen osaaminen yhdistettynä sisäilma-asioiden ymmärrykseen takaa myös sen, että tavarantarkastajan perusteltu näkemys virheen tai vaurion syystä muodostuu riittävän kattavaksi”, muistuttaa Harju.

Laajoja sisäilmaselvityksiä suoritetaan tavarantarkastuksina vuositasolla noin 20 kohteeseen ja tämän lisäksi muutamassa kymmenessä kohteessa vuosittain suoritetaan pienempiä, lähinnä kosteusmittauksia tai mikrobitutkimuksia sisältäviä tavarantarkastuksia.

Harjun mukaan tavarantarkastusmenettely sopii myös terveydensuojelulaissa tarkoitettuihin tarkastuksiin ja sitä kannattaa harkita nimenomaisesti silloin, jos sisäilmaongelma kohteessa on vakava ja ilmeinen ja kohteeseen on lähiaikoina tehty remonttia tai se on hiljakkoin hankittu.

“Tavarantarkastus tarjoaa kattavat perustelut virheen tai vaurion syystä, mahdollisesta lisävaurioitumisen riskistä sekä pyydettäessä myös korjauskustannuksista. Tämä auttaa terveydensuojeluviranomaista työssään hänen laatiessaan omaa lausuntoaan kohteesta sekä helpottaa myös mahdollisia myöhempiä prosesseja, mikäli kysymykset vastuunkantajasta käyvät riitaisiksi.”

Suomessa toimii noin 200 HTT-tarkastajaa, jotka suorittavat vuosittain noin 1000 tarkastusta. Tarkastustoimeksianto voi koskea esimerkiksi omakotitalon kosteusvaurion selvittämistä, metsäkoneen arvonmääritystä, taloyhtiön ikkunalasien asennusta tai kangaserän soveltuvuutta tuotantokäyttöön. Tavarantarkastusten tilaajia ovat kuluttajat, kunnat, yritykset, vakuutusyhtiöt, pankit ja viranomaiset. Löydä tavarantarkastaja: https://asiantuntijahaku.kauppakamari.fi/#htt