Pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien kokonaispalkkiot laskivat

Pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien kokonaispalkkiot laskivat edellisestä vuodesta lähes 5 prosenttia. Toimitusjohtajien kiinteä vuosipalkka nousi keskimäärin alle prosentin, kun taas tulos- ja osakepalkkioissa oli laskua. Hallituspalkkiot säilyivät vuoden takaisella tasollaan. Keskuskauppakamarin selvitys osoittaa myös, ettei valta keskity harvojen käsiin pörssiyhtiöissä.

Toimitusjohtajien keskimääräiset kokonaispalkkiot laskivat 4,7 prosenttia edellisestä vuodesta. Laskua tapahtui 64 yhtiössä eli yli puolessa kaikista pörssiyhtiöistä. Vuonna 2014 toimitusjohtajien keskimääräinen kokonaispalkkio oli noin 699 000 euroa, kun edellisenä vuotena vastaava luku oli 733 600 euroa.

Toimitusjohtajien kiinteiden vuosipalkkojen keskiarvo oli vuonna 2014 noin 422 000 euroa eli edellisestä vuodesta nousua tapahtui 0,9 prosenttia. Vuotta aiemmin keskimääräinen nousu oli ollut 7,4 prosenttia.

anttiturunen
“Pörssiyhtiöiden maksamissa palkkioissa on havaittavissa malttia. Yhtiöiden väliset erot ovat kuitenkin suuret”, sanoo Antti Turunen.

“Pörssiyhtiöiden maksamissa palkkioissa on havaittavissa malttia. Yhtiöiden väliset erot ovat kuitenkin suuret. Viime vuonna korkein toimitusjohtajalle maksettu kiinteä palkka ylsi 1,9 miljoonaan euroon, mutta pienimmillään palkka jäi 19 200 euroon”, Keskuskauppakamarin lakimies Antti Turunen kertoo.

Keskuskauppakamari selvitti suomalaisten pörssiyhtiöiden palkitsemista osana vuotuista Toimiiko hyvä hallinnointi ja avoimuus pörssiyhtiöissä -selvitystään. Selvitys kattaa kaikki pörssin päälistan yhtiöt, joiden ensisijainen listauspaikka on Helsinki, eli yhteensä 117 yhtiötä (27 suurta, 33 keskisuurta ja 57 pientä yhtiötä).

Suurimmat erot kokonaispalkkioihin muodostuivat erilaisista tulossidonnaisista palkkioista, jotka enimmillään muodostivat yli 80 prosenttia kokonaispalkasta. Toisaalta 45 yhtiössä eli 38 prosentissa yhtiöistä ei maksettu kiinteän palkan lisäksi mitään kannustinpalkkioita.

“Toimitusjohtajien palkkioiden sitomista yhtiön hyvään tulokseen voidaan pitää hyvän hallinnoinnin ja osakkeenomistajan edun mukaisina. Ne edistävät johdon sitoutumista yhtiön menestykseen. Sama koskee hallituspalkkioiden maksamista osakkeina”, Turunen toteaa.

Hallituspalkkiot maksettiin osin osakkeina 46 pörssiyhtiössä eli lähes 40 prosentissa kaikista yhtiöistä. Palkkamaltti näkyi myös hallituspalkkioissa, jotka säilyivät pääosin entisellä tasolla. Hallituksen jäsenten keskimääräinen palkkio vaihteli suurten pörssiyhtiöiden 51 000 eurosta pienten yhtiöiden 20 000 euroon vuodessa.

Valta pörssiyhtiöissä ei keskity pienelle joukolle

Pörssiyhtiöiden hallituspaikat eivät kasaudu pienelle joukolle, eikä toimitusjohtajilla ole merkittävää valtakeskittymää hallituksissa, osoittaa Keskuskauppakamarin selvitys. Pörssiyhtiöiden 726 hallituspaikkaa pitää hallussaan yhteensä 640 henkilöä. Hallitusten jäsenillä on siis keskimäärin vain 1,1 hallituspaikkaa. Vertailun vuoksi Yhdysvalloissa hallitusjäsenten keskimääräinen hallituspaikkojen määrä vuonna 2014 oli 2,1.

“Suomessa melko harvalla henkilöllä on hallituspaikka useammassa pörssiyhtiössä samaan aikaan. Väitteet hallituspaikkojen kasautumisesta tai päätösvallan keskittymisestä vaikuttavat perusteettomilta”, Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa toteaa.

Linnainmaa huomauttaa, etteivät myöskään toimitusjohtajat kansoita hallituksia. Vain 12 toimitusjohtajaa istuu johtamansa yhtiön hallituksessa. Pörssiyhtiöiden hallituksissa on vähän muidenkaan pörssiyhtiöiden toimitusjohtajia, sillä ainoastaan neljänneksellä yhtiöistä on hallituksen jäsenenä toisen yhtiön toimitusjohtaja. Oman yhtiön ulkopuolisia hallituspaikkoja pörssiyhtiöiden toimitusjohtajilla on yhteensä 30 kappaletta, eli vain 4 prosenttia kaikista hallituspaikoista.

Suomalaisista pörssiyhtiöistä ei löytynyt myöskään yhtään ristiinvalvontasuhdetta. Kahden pörssiyhtiön toimitusjohtajat eivät istu päittäin toistensa hallituksissa.

Naisjäsenten osuus hallituspaikoista huipussaan

Leena Linnainmaa
“Naisjäsenten osuus pörssiyhtiöiden hallituksissa nousi jälleen. Positiivinen kehitys osoittaa, että itsesääntely toimii”, iloitsee Leena Linnainmaa.

Naisten osuus kaikista suomalaisten pörssiyhtiöiden hallituspaikoista nousi tänä keväänä 24 prosenttiin viimevuotisesta 23 prosentista. Suurissa yhtiöissä osuus kasvaa viime vuoden 29 prosentista 30 prosenttiin ja keskisuurissa 23:sta 24 prosenttiin. Sen sijaan pienissä yhtiöissä luku laskee 20:stä 19 prosenttiin.

Naisten osuus pörssiyhtiöiden hallituksissa on kaksinkertaistunut seitsemässä vuodessa ja on kasvanut neljänneksellä viimeisen neljän vuoden aikanakin. Leena Linnainmaan mukaan positiivinen kehitys osoittaa, että itsesääntely toimii.

“Naisten hallituspaikat pörssiyhtiöissä lisääntyvät yhä, vaikka Suomen luvut ovat jo ennestään EU:n huipputasoa. Taustalla on listayhtiöiden hallinnointikoodi, joka vaatii julkista perustelua, jos molemmat sukupuolet eivät ole edustettuina hallituksessa.”

Lue lisää:

Keskuskauppakamarin selvitys: Toimiiko hyvä hallinnointi ja avoimuus pörssiyhtiöissä

Lisää uutisia selvityksestä:

Pörssiyhtiöiden johdon palkitsemisessa havaittavissa laskua

Valta pörssiyhtiöissä ei ole keskittynyttä pienistä hallituksista huolimatta

Naisten osuus pörssiyhtiöiden hallituspaikoista noussut uuteen huippuunsa

Leena Linnainmaan ja Antti Turusen videoblogi: Suomalaisyhtiöillä pienet ja tehokkaat hallitukset

2 kommenttia artikkeliin ”Pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien kokonaispalkkiot laskivat

  1. Kiitos raportista. Oli hyvä ja omalta osaltaan tämä auttaa pitämään hallinnointia laadukkaana myös jatkossa.
    1) Mielestäni raportti oli liian penseä komission hankkeiden suhteen. Komission ajatukset ovat luonteva jatko kansallisille. Lisäksi siitä on etua, että suositukset harmonisoituvat EU alueella tai jopa laajemmin. AMY ja muut kansallisia suosituksia tekevät tahot voisivat siirtää voimansa EU harmonisointiin.
    2) Hallituspalkkioita ei minunkaan mielestä pidä verrata työsuhteessa olevien palkkoihin. Raportissa esitettiin palkkioiden linjaamista osinkoon ja/tai arvonnousuun. Lisäksi voisi pohtia sellaista kriteeriä, että millä palkkiotasolla saamme suurimman hyödyn hallituksesta. Olen (pien)osakkaana kahdessa yhtiössä. Toisessa on hyvä sukuomistukseen pohjautuva hallitus. Luulen, että saan heidät jatkamaan hallituksessa vaikka emme maksaisi palkkioita ollenkaan. Heillä on paljon isommat asiat pelissä kuin palkkio. Ääritapauksessa (isojen) palkkioiden maksamisen heille voisi tulkita osakeyhtiölain 5 pykälän vastaiseksi toiminnaksi. Toisessa yhtiössä hallituksesta puuttuu osaamista eikä sitä löydy Suomesta. Kaksinkertaiset palkkiot voisivat auttaa puuttuvien jäsenten saamisessa ulkomailta. Nostoesitys aiheuttaa kohtuuttoman urputuksen. Eli palkkiot optimaaliselle tasolle. Joskus se on 0e joskus aika paljon. Nykyisin palkitsemisvaliokunnat tekevät suosituksensa aivan liikaa mekaanisella yhtiön kokoon perustuvalla vertailulla.

  2. Kiitos kommenteista.
    1) Komission CG-suositus edistää oivallisesti EU-maiden CG-koodien selkeyttä ja poikkeamien perustelujen laadukkuutta. Sen sijaan vireillä olevan osakkeenomistajien oikeuksia koskevan direktiivin muutoksen, jolla toimitusjohtajan palkkiosta päättäminen vietäisiin yhtiökokouksen päätettäväksi, kavennetaan hallituksen vastuuta toimitusjohtajan ohjaamisessa. Tutkimukset osoittavat, ettei yhtiökokouskäsittely alenna toimitusjohtajien palkkiotasoa, vaan jopa päinvastoin.
    2) Olisi tosiaan tärkeää, että kukin yhtiö pohtisi perusteellisesti, minkälainen palkitsemisrakenne ja -taso tuo eniten lisäarvoa yrityksen osakkeenomistajien näkökulmasta. Johdon osakeomistus ja siis esimerkiksi hallituspalkkioiden maksaminen osakkeina on usein erinomainen tapa edistää hallituksen motivaatiota ja sitoutumista yhtiön ja sen osakkeenomistajien edun edistämiseen parhaalla mahdollisella tavalla.

    Terveisin,
    Leena Linnainmaa

Kommentointi on suljettu.