Lastit ja ajoneuvot syynissä

Keskuskauppakamarin tavarantarkastajia on reilu 200. Kullekin on määritelty se erityisala, jolla ammattitaitonsa puitteissa saa toimia. Erityisaloja on 20. Kymmenen tavarantarkastajan erityisalana on lastinkäsittely ja kuljetusvauriot. Kolme tarkastaa pakkaamista ja pakkausmateriaaleja sekä 25 moottoriajoneuvoja ja raskasta kalustoa. Seuraavassa kolme kuljetus- ja logistiikka-alan tavarantarkastajaa kertoo työstään.

Cargo freight ship with crane at shipyard

Merikapteeni Esa Anttio Kalajoelta kertoo tavarantarkastajana tekevänsä usein yhteistyötä toisen tarkastajan tai asiantuntijan kanssa. Kun konttilastillinen lämpökynttilöitä osoittautui kelvottomiksi, löytyi yhteistyökumppaniksi VTT:n laboratorio. Seuraavassa tositapauksessa Anttio tekee yhteistyöstä toisen tavarantarkastajan kanssa.

”Laivalastillinen autoja oli vaurioitunut myrskyssä. Minut kutsutiin paikalle tarkastajaksi, kun alus saapui satamaan. Otin heti yhteyttä toiseen HTT-tarkastajaan, joka on autoalan erityisasiantuntija. Tarkastuksessa minä otin kantaa tapaukseen aluksen ja merenkulun näkökulmasta. Tutkin laivapäiväkirjasta, millaiset olosuhteet merellä oli matkan aikana. Selvitin, että autojen väliin oli jätetty vain 10 senttiä tyhjää tilaa, ja ne oli kiinnitetty ainoastaan alustasta. Lausunnossani totesin, että vallinneissa olosuhteissa autot alkoivat pomppia lastiruumassa ja hankautuivat toisiaan vasten. Sata autoa vaurioitui.”

Kun autot purettiin laivasta, alkoi toisen tarkastajan työ. Tämä arvioi vahinkojen määrää ja laatua. Jokainen auto käytiin läpi, ja niistä tehtiin vahinkoraportti. Yksityiskohtaisen luettelon perusteella vakuutusyhtiö kilpailutti autojen korjauksen kustannukset ja tiesi, mitkä menevät lunastukseen.”

Esa Anttio, HTT-tavarantarkastajana vuodesta 1994.

Erikoisalat:

  • Alukset ammattikäyttöön
  • Lastinkäsittely- ja kuljetusvauriot
  • Rehut ja eläinruoat
  • Vilja ja siemenet

 

Mikä on auton käypä arvo?

Tavarantarkastaja Matti Aarniota Espoosta on viime aikona eniten työllistäneet raskaan kaluston käyvän arvon määritykset. Niiden kasvanut määrä heijastelee suoraan alan vaikeuksia ja konkursseja.

”Käyvän arvon määritys tässä markkinatilanteessa  on  erityisen haastavaa.Log truck

Käytetylle kuljetuskalustolle ei aina löydy ostajaa, vaikka markkinoina olisi koko Eurooppaa. Muutama vuosi sitten minun piti määritellä käypä arvo muutaman vuoden vanhalle tukkiautolle. Käytetylle tukkiautolle ei juurikaan ollut markkinoita Euroopassa. Suomessa kysyntää ei ollut, ja myymättömiä autoja seisoi autoliikkeissä. Toimivan auton arvo ei voi olla nolla, mutta mikä se sitten olisi. Lopulta löytyi tähänkin tilanteeseen käypä arvo. Autosta purettiin tukkivarusteet pois, ja alusta myytiin arabimaihin.

Kuljetuskaluston arvon määrittelyyn liittyviä ikävimpiä tilanteita ovat tapaukset, joissa kuorma-auto menee lunastuskuntoon alleajaneen itsemurhan tekijän tuhoamana. Syytön osapuoli joutuu helposti maksumieheksi. Auton käyttöarvo yrittäjälle on varsin usein suurempi kuin sen todellinen käypä arvo, joka on esimerkiksi vakuutusten pohjana.”

Insinööri Matti Aarnio, HTT-tavarantarkastajana vuodesta 1996.

Erikoisalat:

  • Moottoriajoneuvot
  • Matkailuautot ja -perävaunut

Koboltti vaihtui Kongossa hiekaksi

Kokkolassa työskentelevä Stefan Wingren aloitti tavarantarkastusuransa lastin sidonta- ja tuenta-asioiden parissa. Viimeiset parikymmentä vuotta hän on Finnish Cargocontrol ltd:n palveluksessa ohjannut ja valvonut näytteiden ottoa ja raaka-aineiden punnitusta suurteollisuu- delle Suomessa.

”Kerran Kokkolaan saapui raaka-ainetta Kongosta. Sen piti olla kobolttiseosta, mutta lastin sisällöstä heräsi epäilys. Minut kutsuttiin paikalle, ja punnitsin ensin säkit. Ne olivat samankokoisia, mutta niiden paino vaihteli. Kokeilin magneetin avulla säkkien sisältöä. Toisten säkkien sisältö veti magneetin täyteen ja osassa siihen tarttui vain vähän pakattua ainetta. Osoittautui, että lastausta oli valvottu huonosti Kongossa, ja lastaajat olivat päässeet vaihtamaan osan säkkien sisällöstä hiekkaan ja varastaneet kalliin koboltin. Kun lastin lähettäjä yritti saada pakkaajafrman kiinni, ei sitä ollut enää olemassa.”

Toisessa tapauksessa oli jälleen Kongosta tullut kobolttihydroksidilasti, joka ei vastannut tilattua. Annoin näytteidenotto-ohjeet ja valvoin työtä. Välittäjä, joka oli ostanut raaka-aineen Kongosta halusi oman tarkastajan paikalle. Silloin palattiin 1800-luvulle näytteenotossa – se kesti viikkoja ja sitä tekemässä oli parikymmentä miestä. Lopulta tilattiin vielä puolueettomalta laboratoriolta analyysit molempien näytteenottotapojen näytteille. Osoittautui, että ohjauksessani tehty näytteenotto poikkesi sen tuloksesta vain 0,03 prosenttia.”

Stefan Wingren, HTT:n tavarantarkastuksia 1980-luvulta lähtien.

Erikoisalat:

  • Pakkaaminen ja pakkausmateriaalit
  • Lastinkäsittely- ja kuljetusvauriot

Artikkeli julkaistu Kuljetus & Logistiikka-lehdessä 3/2015.

Lue lisää:
Monipuolinen tavarantarkastus