Kolme keinoa Team Finlandin kalibrointiin

Team Finland on harjoitellut jo hyvän aikaa. Nyt on aika odottaa maaleja. Niitä syntyy, kun otetaan mukaan kauppakamarit, kauppayhdistykset sekä Suomen eri osissa toimivat verkostot ja ryhmät.

COLOURBOX6578643Toistaiseksi Team Finland -yhteistyötä on leimannut julkisten toimijoiden uudistaminen julkisen talouden paineessa. Ulkoministeriö on herättänyt suurlähettiläitä palvelemaan yrityksiä. Henkilöstä riippuen homman on toiminut – tavalla tai toisella. Kaikista diplomaateista ei tule yhdessä yössä kauppamiehiä.

Työ- ja elinkeinoministeriö on vahvistanut Finnveran rahoitusvaltuuksia ja tehnyt Finprosta julkisen palvelun yhtiön, jonka on arvosteltu uudessakin tilanteessa vääristävän kilpailua ja opettavan kasvuyritykset ilmaisten palveluiden lumoihin. Tekesin vastuulle on annettu julkisten toimijoiden alueellisen Team Finland -palveluverkoston rakentaminen. Tämä työ on vielä kesken, ja maakunnissa valitetaan julkisten palveluiden heikentyneen sekä yhteistyön yrityselämän kanssa kärsineen.

Nyt kaivataan Team Finlandilta uutta asiakaslähtöistä otetta sekä parempaa yhteistyötä ja työnjakoa yksityisen sektorin kanssa. Yritysten kansainvälistymistä ei yhtään edistä se, että virkamies pohtii kenellä on oikeus käyttää Team Finlandin logoja, huppareita ja t-paitoja. Toimivalla yksityisen sektorin yhteistyöllä Team Finland voi luoda jotain uutta yritysten kannustamiseksi kasvuun ja kansainvälistymiseen.Tässä kolme keinoa Team Finlandin kalibrointiin.

1. Maakunnissa kasvuyritykset löytyvät yritysverkostoista

Kasvuyritykset tunnetaan maakunnissa. Kauppakamarien ja yrittäjien yritysverkostot ovat oikea paikka kohdata näitä. Esimerkiksi Kauppakamarien kasvu- ja kansainvälistymisvaliokunnat edustavat aidosti yritysasiakkaiden tarpeita. Valtion ei pidä rakentaa omia Team Finland-yritysverkostoja ja -palveluita, vaan hyödyntää olemassa olevia verkostoja ja palveluita.

Alueellisen Team Finland -toiminnan on perustuttava aina yritysten tarpeisiin, ei julkisen vallan ja sen hallinnon reviiri- tai resurssitaisteluun. Esimerkiksi Oulussa Kauppakamarin johdolla yritykset ja julkiset TF-toimijat on tuotu samaan pöytään. Julkisin varoin ei pidä tarjota mitään sellaista palvelua, koulutusta tai mentorointia, jonka jo joku muu toimija alueella voi tarjota.

Kalibrointitoimet:

  • Alueen yritysverkostot, ei virkamiehet, ohjaamaan alueellista TF-toimintaa.
  • Kauppakamarien yritysvaliokunnat voivat auttaa TF-toiminnan kehittämisessä.
  • Olemassa olevat yksityiset palvelut hyödynnetään TF-toiminnassa.
  • Julkinen valta ei luo yhtään uutta ”TF-hallintohimmeliä”.
  • Kauppakamarit ja yrittäjäjärjestöt voivat toimia TF-kumppanina alueilla.

2. Maailmalla yritysedustajamme hyödyntämätön voimavara

Finncham-verkoston lähes 100 kahdenvälistä kauppayhdistystä tekee käytännön työtä Suomen puolesta keskeisissä kohdemaissa. Niissä vapaaehtoisesti toimivat suomalaisyritysten edustajat tuntevat markkinat ja asiakkaat sekä ovat valmiita auttamaan Suomea. He ovat korvaamaton voimavara ja kumppani kohdemaissa edustustoille ja Finprolle, mutta toistaiseksi he ovat olleet vain satunnaisesti mukana kohdemaissa Team Finland -yhteistyössä.

Nämä kauppayhdistykset ja kohdemaan taloutta ja kulttuuria ymmärtävät kunniakonsulit on saatava tiiviimmin mukaan edistämään Suomen talousintressejä, löytämään kasvumarkkinoita ja rakentamaan maakuvaa. Kiinassakin Kauppayhdistys järjesti itsenäisyyspäivän vastaanoton,  edustusto ei voinut sitä tehdä kulusyistä. Ruotsi osaa näiden verkostojen hyödyntämisen, miksi me emme osaisi?

Kalibrointitoimet:

  • Finncham-kauppayhdistykset kohdemaissa aidosti mukaan TF-toimintaan.
  • CIMO:n kansainvälisten ohjelmien avulla lisää henkilöresursseja yhdistyksille.
  • Kunniakonsuliverkosto ajan tasalle ja mukaan tekemiseen.
  • Keskeisillä markkinoilla, kuten Kiinassa ja USA:ssa luodaan toimivia pilotteja.
  • Yrityselämä yhdessä valtion kanssa vahvistaa kauppayhdistysten resursseja.

3. Yksityinen osaaminen vahvemmin kansainvälistymisen veturiksi

Team Finland -toimintaa on nyt kehitetty yksinomaan julkisten palveluiden näkökulmasta unohtaen yksityinen palvelutarjonta ja osaaminen. Tällöin syntyy väistämättä kilpailua vääristäviä päällekkäisyyksiä. Yritysasiakas ei erottele yksityistä ja julkista palvelua, vaan tahtoo parhaan palvelun neuvonnasta rahoitukseen.

Suomesta löytyy paljon osaavia ja kokeneita taitajia, joilla on omakohtaista kokemusta yrityksen kansainvälistymisestä ja kasvusta. Esimerkiksi Kuopiossa, Jyväskylässä ja Tampereelle kauppakamarien kasvu- ja mentorointiohjelmien kautta tätä osaamista on jo tuotu yritysten avuksi. Ruotsin tavoin Suomessa yksityiset osaajat, erilaisten yritysten edustajat ja konsultit on saatava tehokkaammin mukaan edistämään yritysten kansainvälistymistä ja investointien houkuttelemista. Julkista palvelua ei tarvita, jos on riittävää yksityistä palvelun tarjontaan. Kansainvälistymistä havittelevaa asiakasta ei pidä myöskään opettaa “ilmaisten palveluiden lumoihin”. Kansainvälistyminen on aina satsaus.

Kalibrointitoimet:

  • Yksityiset kasvu- ja mentorointiohjelmat on hyödynnettävä nykyistä tehokkaammin.
  • Yksityisille toimijoilla valtiovalta voi antaa toimeksiantoja, joissa selvä tulostavoite.
  • Julkiset TF-palvelut ei saa vääristää kilpailua yksityisten palveluiden kanssa.

Team Finland on liian hyvä aloite päätyäkseen julkisten toimijoiden keskinäiseksi keskustelukerhoksi. Onnistuessaan Team Finland kokoaa kaikki relevantit yksityiset ja julkiset toimijat, näiden osaamisen ja verkostot rakentamaan Suomelle uutta kasvupolkua kansainvälistymisestä. Tätä aloitetta ei pidä tuhota hallintohimmeleillä ja reviiritaistelulla. Team Finland toimii joukkueena, jos julkiset ja yksityiset toimijat muodostavat aidosti tiimin.

7 kommenttia artikkeliin ”Kolme keinoa Team Finlandin kalibrointiin

  1. Oikein hyvän suuntaisia ehdotuksia. Tuo koko TF on ollut vaikea ymmärtää, varmaan hieno juttu virkamiehille.

    Kaikkien yritystukien ehdoksi se, että saatu tukiraha pitää saada vientitulona takaisin Suomeen 3 v sisällä saannosta . Kotimarkkinayritysten pitää kansainvälistyä, jotta niiden tuotteista ja palveluista tulee kilpailukykyisiä.

    1. Kiitos palautteestasi. Juuri tuon kaltaisia määrällisiä, mittatavissa olevia tavoitteita olisi laitettava julkisen kv-palveluiden tulosten mittaamiseen. Vähemmän yleistä puuhastelua, enemmän konkreettisia tuloksia, kauppoja, investointeja tai muuta taloudellista hyötyä. Kilpailu on kovaa eikä oikein kehnoilla eväillä, puuhastelulla pärjää Suomi eivätkä yritykset maailmalla.

  2. Hyviä kommentteja. Avoin keskustelu antaa hyvän pohjan rakentaa kasvuyrityspalveluja. Yksityiset verkostot ovat tervetulleita mukaan Team Finland toimintaan. Tämähän on tuttu toimintatapa mm. eri ohjelmista.

    Tekesin näkökulmasta pk-yritykset ovat olleet tänä vuonna selvästi aktiivisempia kuin viime vuonna samaan aikaan. Sama tilanne tuntuu olevan myös kumppaneilla. Tämä huolimatta erittäin merkittävästä ja suuresta organisaatiomuutoksesta, joka vietiin läpi alkuvuonna.

    Yritykset toivovat julkiselta sektorilta yhden luukun palvelukokonaisuutta ja siihen suuntaan kehitystä ollaan viemässä. Kehittäminen tehdään juuri kuten tässäkin todetaan hyödyntämällä mahdollisimma pitkälle jo olemassa olevia palveluja, mutta toki päällekkäisyyksiä pitää karsia ja toimintaa parantaa. Kehitämme toimintaamme aina asiakkaiden kanssa. yritykset ovat mukana antamassa palautetta ja osaltaan ohjaamassa toimintaa.

    Kansainvälistymisessä yksityisen toimijan rooli on aika keskeisin. Ilman yksityisia palveluntarjoajia ei toiminta voi onnistua. Tämä on hyvin tiedostettu asia. Tarkoitus ei ole luoda päällekkäisiä palveluja vaan keskittyä omaan rooliin. Kasvu Openissa olemme mukana ja haluamme osaltamme tukea sitä. Keväällä teimme kierteen Kauppalehden kanssa, josta löytyy tietoa sivuilta http://kasvajat.kauppalehti.fi/.

  3. Juuri näin Reijo. Keskustelun ja sparrauksen kautta kohti yhteistyötä. Mehän jo aloitimme erinomaisen keskustelun ja nyt vain tuodaan se laajemmin mukaan tekemiseen – meillä ja maailmalla. Kaikki kivet kannattaa kääntää kasvu- ja kansainvälistymispolkujen löytämiseksi yrityksille. Mehän olemme vain polkujen pohjustajia ….

  4. Puhut Timo asiaa.

    Toimin Thai-Finnish Chamber of Commerce directorina Bangkokissa. Olen myos edustajamme Pohjoismaiden paikallisten Chamberien palavereissa ja tunnen hyvin Pohjoismaisten kauppakamarien toiminnan taalla.
    Meilla Thaifin kamarissa on 42 yritysjasenta ja kaikilla Pohjoismailla yhteensa yli 300 yritysjasenta. Edustamme osaamista jota tarvitaan kehittyvalla Kaakkois-Aasian 600 milj. ihmisen yhdistyvalla markkinalla. Meilla Chamberin hallituksen jasenilla on todellakin mittava network jota ei nykyisella mallilla pystyta hyodyntamaan vientiyrityksien eduksi parhaalla mahdollisella tavalla. Direktorit hyodyntavat verkostoja henkilokohtaisesti mutta aika ei riita ja varoja ei ole non-profitin konkreettisten lisapalvelujen tuottamiseen networking tapahtumien ohella. Olisin innokas rakentamaan Bangkokin Chamberistamme pilotin jossa rakentaisimme Chamberin toimintaan lisapalveluja jotka kohdennettaisiin suomalaisten tanne tulevien yritysten kayttoon seka voisimme avata myos ovet tuleville yrittajille heti koko verkostoomme. Tama tarkoittaa kahdenkeskisia keskusteluja ja esittelyja oikeille kontakteille. Naita kontakteja ei valttamatta loydy networking -tapahtumista – joissa kokoontuvat paaosin palvelujentarjoajat.

    1. Karri. Kiitos hyvästä ja konkreettisesta palautteesta. Tätä samaa kuulemme maailmalta muiltakin kauppayhdistyksiltä, jotka olemme koonneet yhteiseen FinnCham-verkostoon tekemään yhteistyötä keskenään ja Team Finlandin kumppanina. Teillä on vahva paikallistuntemus ja laaja verkosto, joka voisi hyvin tukea ja täydentää ”yhden ihmisen” Finpron vientikeskuksen toimintaa kohdemaissa. Ja kaikissa maissa ei ole Finpro, mutta löytyy kauppayhdistys/kauppakamari. Ehdotus pilotin rakentamisesta myös Thaimaahan kuulostaa mielenkiintoiselta. Jatketaan teemasta keskustelua ja jatkokehitystyötä. Laitatko yhteystiedot: timo.vuori@chamber.fi.

  5. Hyvä artikkeli, kiitos siitä! Timo mielestäni asiassa ei ole tapahtunut kovinkaan suurta muutosta tähän päivään asti 8.2.2017

    Team Finland ei osaa käyttää hyväksi meitä ulkosuomalaisia ammattilaisia, kauppayhdistyksiä, kamareita jne.

    Olen käynyt asiasta paljonkin keskustelua eri tahojen kanssa ja tehnyt asiaa koskien aloitteen Ulkosuomalaisparlamenttiin.

    Asun ja teen työtä Suomen kaupan edistämiseksi kansainvälisenä konsulttina Ecuadorissa ja Team Finlandilta saa kovin nihkeästi tietoa ja apua, puhumattakaan siitä, että olisin listattuna Team Finlandiin.

    Meidän on aika ymmärtää, että on kyseessä arvonlisäverkko, jonka käytöstä hyötyvät kaikki. Saksalaiset, kiinalaiset, ruotsalaiset ja mont muut käyttävät verkostoaan ja oman maan kansalaisia ulkomailla älykkäästi hyväkseen. Suomalaiset miettivät ehkä eniten, ettei kukaan vaan tienaisi mistään mitään. Kulutetaan mieluummin siihen yhteiskunnan varoja.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *