Kauppasopimukset ovat kuuma trendi

USA:n ja EU:n välisestä TTIP-vapaakauppasopimuksesta on uutisoitu laajalti, ja se on jakanut mielipiteitä voimakkaasti puolin ja toisin. Mutta mistä oikein on kyse? Elinkeinoelämän kannalta TTIP-sopimus madaltaa byrokratiaa ja poistaa tullaukseen liittyviä prosesseja. Tämä hyödyttäisi erityisesti pk-yrittäjiä, joilla harvoin on laajoja resursseja viranomaistyöhön.

EU neuvottelee TTIP-vapaakauppasopimuksesta parhaillaan USAn kanssa.  Kuva: Unspalsh
EU neuvottelee TTIP-vapaakauppasopimuksesta parhaillaan USAn kanssa. Kuva: Unspalsh

Taloudellisten ulkosuhteiden yksikön päällikkö Jukka Pesola Ulkoasiainministeriöstä muistuttaa, että erilaiset kauppasopimukset ovat tällä hetkellä suorastaan trendi.

”Kauppasopimukset ovat in. Kahden maan väliset sopimukset ovat kuitenkin jo suorastaan menneen talven lumia. Nyt sopimukset kattavat yhä suurempia alueita kerrallaan”, hän kommentoi.

Paitsi että EU neuvottelee uusista kauppasopimuksista, kuten TTIP:stä Yhdysvaltojen kanssa, olemassa olevia sopimuksia myös jatkuvasti päivitetään vastaamaan nykypäivän kaupankäyntiä.

”Esimerkiksi informaatioteknologia on kehittynyt aikamoisin harppauksin, ja voi sanoa että 90-luvulla neuvoteltu Informaatioteknologiasopimuksen (ITA) tuotekate on ehtinyt jäädä jälkeen. Tätä päivitetään nyt ITA2-sopimukseksi”, Pesola kertoo.

EU:n vapaakauppasopimusneuvottelut mm. Kanadan ja Singaporen kanssa ovat valmiit ja myös Vietnam-neuvottelut ovat valmistumassa. USA:n lisäksi neuvotellaan parhaillaan myös Japanin kanssa.  Mahdollisuuksia pohditaan myös Australian ja Uuden-Seelannin osalta. Lisäksi neuvottelut on käynnistetty useiden maiden kanssa, kuten Tunisian ja Marokon kanssa.

TTIP kauppasopimuksista ”suurin ja kaunein”

Mitä hyötyä TTIP:stä on? Tullimaksut alenevat ja muut kaupanesteet vähentyvät, mm. auto-, kemikaali-, lääke- ja teknologiateollisuudessa sekä lääkinnällisten laitteiden valmistuksessa. Tämä lisää suomalaisten pk-yritysten kilpailukykyä kyseisillä sektoreilla.

”Suuret firmat pärjäävät aina, heillä on lakimiehiä ja maksukykyä erilaisiin standardoimisiin ja proseduureihin. Siksi TTIP hyödyttäisi varsinkin pieniä ja keskisuuria yrityksiä, joilla ei ole samanlaisia resursseja viranomaistyöskentelyyn”, valottaa Pesola.

”Lisäksi suuri etu on se, että kaikki tieto löytyy keskitetysti samasta paikasta. Pienen vientiyrityksen ei jatkossa ole tarpeen kahlata kaikkia liittovaltion eri nettisivuja läpi löytääkseen tietyn informaation”, Pesola jatkaa.

Suomalaisia kiinnostaa TTIP:ssä erityisesti julkisten hankintojen avaaminen, yritysten henkilöstön liikkuvuus, teollisuus- ja maataloustuotteiden kaupan vapauttaminen, sekä muut meidän taloudellemme merkitykselliset talouden sektorit.

”EU haluaa saada TTIP-neuvottelut päätökseen vuonna 2016. Se on mahdollista, mutta haastavaa. Obaman aikana sopimusta ei ainakaan saada ratifioitua, se on tässä vaiheessa varmaa”, Pesola kertoo sopimuksen etenemisestä.

Elina Poikonen ja Jukka Pesola uskovat vapaakauppasopimusten helpottavan kaupankäyntiä.
Elina Poikonen ja Jukka Pesola uskovat vapaakauppasopimusten helpottavan kaupankäyntiä.

Vapaakauppaneuvottelut Aasiassa

Lähetystöneuvos Elina Poikonen Ulkoasiainministeriöstä toteaa, että Yhdysvaltojen kanssa käytävien neuvottelujen lisäksi EU:lla on käynnissä lukuisia muita vapaakauppasopimuksiin liittyviä neuvotteluja.

Maailmankauppajärjestö WTO:n puitteissa neuvoteltiin Balin ministerikokouksen yhteydessä vuonna 2013 kauppamenettelyitä koskeva sopimus. Tämä ensimmäinen monenkeskinen sopimus pariinkymmeneen vuoteen on parhaillaan WTO-jäsenten ratifioitavana, ja astuu voimaan, kun 2/3 WTO:n 161:sta jäsenestä on sen ratifioinut. Suomenkin kannalta olisi tärkeää, että sopimus saadaan mahdollisimman pian voimaan, ja hyödyttämään yrityksiä. Poikonen korostaakin, että sopimuksesta hyötyvät OECD:n mukaan kaikki, mutta aivan erityisesti kustannussäästöjä tulisi kehittyville maille.

Kaakkois-Aasia on nouseva markkina-alue, jossa moni valtio lukeutuu niin kutsuttuihin ”Next 11”-maihin. Next 11 -maiksi kutsutaan niitä valtioita, joilla analyytikkojen mukaan on mahdollisuuksia nousta tällä vuosisadalla maailman johtaviksi talousalueiksi. Näihin lukeutuu Kaakkois-Aasiassa mm. Indonesia, Etelä-Korea ja Filippiinit, sekä muualta Iran, Nigeria ja Meksiko.

Next 11 -maissa on niin paljon potentiaalia, että myös EU on herännyt tilanteeseen. Myös Vietnam lukeutuu Next 11 -maihin. Vietnamin ja EU:n väliset vapaakauppaneuvottelut on hiljattain saatu päätökseen, vaikka muutamia pieniä viilauksia niihin tehdään vielä.

”Vietnam kasvaa kohisten. Kulutuspotentiaali ja laatuodotukset ovat jatkuvassa kasvussa. Silti kyseessä on vielä kehitysmaa. Tämä on kunnianhimoisin vapaakauppasopimus, jonka EU on tähän mennessä neuvotellut kehitysmaan kanssa. Sopimuksessa esimerkiksi lähes koko  tavarakauppa tullaan vapauttamaan tulleista eri pituisten siirtymäaikojen jälkeen”, iloitsee Poikonen.

Filippiinit on Aasian Next 11 -maista seuraava, joiden kanssa lähdetään vapaakauppasopimuksista neuvottelemaan. Mutta EU on kiinnostunut myös Aasian isoista ja vakiintuneista markkinoista, kuten Japanista.

Japani on EU:n toisiksi tärkein markkina-alue Aasiassa heti Kiinan jälkeen. Japani on iso, laatutietoinen markkina, jonka väestöllä on maksukykyä. Vapaakauppasopimukseen liittyvät neuvottelut on käynnistetty Japanin kanssa vuonna 2013, eli lähes samaan aikaan kun TTIP-neuvottelut Yhdysvaltojen kanssa.

”Japani kuuluu Tyynenmeren kumppanuussopimukseen. Se tarkoittaa sitä, että monella Suomen kilpailijalla EU:n ulkopuolella on paremmat asemat Japanin markkinoille kuin meillä. Japanin suhteellinen osuus Suomen viennissä on ollut hieman laskusuuntainen, vaikka potentiaalia suurempaankin kaupankäyntiin löytyy”, Poikonen kertoo. Hän uskoo vapaakauppasopimuksen vauhdittavan maiden välistä kauppaa.

Kauppapolitiikan tehtävänä on avata markkinoita ja helpottaa niille pääsyä. Kauppasopimukset luovat ennakoitavuutta, alentavat kuluja, ja luovat yhteisiä arvoja kaupankäyntiin. Sen takia kauppasopimukset ovat tällä hetkellä niin haluttuja, että niiden ympärillä on suoranainen buumi.

Elina Poikonen ja Jukka Pesola puhuivat Keskuskauppakamarin järjestämässä Kansainvälisen kaupan päivässä 4.11.2015.