Rahoitus ja politiikka tuovat haastetta kansainvälistymiseen

Vientiä pitäisi kasvattaa, siitä kaikki tuntuvat olevan yhtä mieltä. Kansainvälistyvän yrityksen on kuitenkin syytä miettiä askeleensa huolellisesti, sillä polulla saattaa törmätä paitsi rahoitushaasteisiin, myös poliittisiin esteisiin kuten pakotteisiin. On yrittäjän vastuulla olla selvillä kutakin maata koskevista erityisehdoista.

Cargo port

“Kansainvälisiä pakotteita asettaa esimerkiksi YK:n turvallisuusneuvosto tai EU omilla rajoittavilla toimenpiteillään. Lisäksi yksittäiset valtiot voivat asettaa eriasteisia pakotteita”, toteaa Sari Mäkelä Ulkoasiainministeriöstä.

Pakotteilla vastataan kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta uhkaaviin toimiin. Niiden tarkoituksena on aiheuttaa sellaista painetta kohdetahoon, että se sopeuttaisi toimintaansa pakotteen asettajan toivomaan suuntaan. Samalla pyritään minimoimaan sivullisille aiheutuvat haitat. Pakotteet saattavat kuitenkin vaikeuttaa paikallisen elinkeinoelämän toimintaa rajoittamalla materiaalin ja teknologian saatavuutta sekä tyrehdyttämällä rahoituksen lähteet.

Iranin- ja Venäjän-kauppaa säätelee pakotteet

Venäjää vastaan kohdistettiin pakotteita, kun Ukrainan tilanne kärjistyi keväällä 2014. Toinen suuri markkina, johon edelleen kohdistuu pakotteita, on Iran. Sille asetettiin ydinohjelman johdosta pakotteita vuonna 2007 ja ihmisoikeustilanteensa vuoksi vuonna 2011.

”Venäjän-pakotteet ovat EU:n säätämiä, kun taas Iran-pakotteet tulevat osittain YK:n turvallisuusneuvostolta”, kertoo Mäkelä.

Venäjän ja Iranin vastaiset pakotteet koskevat kattavasti mm. asekauppaa, kaksikäyttötuotteita ja öljyntuotantoa. Lisäksi niihin sisältyy myös rahoitus- ja finanssisektorin rajoituksia.

”Tietyt iranilaispankit on esimerkiksi suljettu Swift-järjestelmän ulkopuolelle”, Mäkelä tiivistää.

Lisäksi pakotteisiin kuuluu lista henkilöistä tai yhteisöistä, joiden kanssa kaupankäynti on kokonaan kiellettyä, koska näille tahoille ei voida luovuttaa varoja tai taloudellisia resursseja.

“Jos harjoittaa liiketoimintaa pakotteiden alla olevassa maassa, on yrityksen omalla vastuulla tarkistaa, ettei tällaisia tahoja ole mukana paikallisen liikekumppanin toiminnassa. Pakotteiden vastainen toiminta on säädetty rangaistavaksi”, Mäkelä muistuttaa.

Iso osa Iranin pankeista, keskuspankki mukaan lukien, on rajoituksien piirissä. Vaikka kaupanteko siis iranilaisten kanssa onnistuisikin, varojen kotiuttaminen ei välttämättä ole yksinkertaista.

”Iranin maksuliikenteen toimivuus kannattaa huolellisesti varmistaa omasta pankista, ennen kuin ryhtyy bisnekseen kyseisessä maassa”, Mäkelä kiteyttää.

Moni suomalainen odottaa jo innoissaan sarastavia mahdollisuuksia Iranissa, nyt kun osaa ydinohjelman vuoksi asetetuista pakotteista saatetaan olla purkamassa jo lähiaikoina.

”Vientiä Iraniin on jo nyt, kun kysymys ei ole pakotteiden piiriin kuuluvista tuotteista. Maksut voivat liikkua ja liikkuvat, kunhan luvat hankitaan ajoissa ja noudatetaan muutenkin voimassa olevaa sääntelyä. Jatkossakin on syytä olla selvillä jäljelle jäävien pakotteiden sisällöstä, vaikka pakotteita onkin tarkoitus ruveta asteittain purkamaan Iranin ydinohjelmasta saavutetun sopimuksen myötä. Jos omalla toiminnalla on yhteys USA:han, kannattaa selvittää myös USA:n pakotteiden mahdolliset vaikutukset”, muistuttaa Mäkelä.

Venäjän osalta ei ole merkkejä siitä, että pakotteita lähdettäisiin purkamaan kun niiden nykyinen voimassaolo päättyy tammikuussa. Päin vastoin, Mäkelän mukaan merkit viittaavat siihen, että pakotteet pidetään voimassa vielä alkuvuoden jälkeen.

Vinkit kansainvälisen kaupan rahoittamiseen

Konecranesin johtaja Matti Malmisella on vuosikymmenien kokemus kansainvälisen kaupan rahoituksesta. Hän muistuttaa vientiyrittäjiä siitä, että oli kohdemaassa pakotteita tai ei, isojen kauppojen ostajaluottoriskiltä  kannattaa suojautua.

“Pitkiä, viiden vuoden maksuaikoja ei kannata myöntää ostajalle, jos riskiä ei pysty siirtämään kolmannelle osapuolelle. Eli ei kannata lähteä rahoittamaan ostajaa omasta taseestaan”, hän vinkkaa.

Malmisen mukaan on mahdollista löytää finanssikumppani, joka takaa sen että myyjälle ei koidu tappioita, jos ostaja menee nurin tai ei muuten kykene maksamaan. Myös pitkälle valmistusajalle voi hakea takuuta, esimerkiksi Finnveralta.

“Mittatilaustyönä tehdyn tavaran valmistusajan riski on huomattavasti korkeampi kuin massatuotetun tavaran. Mittatilaustavaraa ei saa enää myytyä, jos kauppa peruuntuukin viime metreillä”, Malminen muistuttaa.

Matti Malminen ja Sari Mäkelä puhuivat Keskuskauppakamarin järjestämässä Kansainvälisen kaupan päivässä 4.11.2015.