Yritykset voisivat hakea enemmän EU-rahoitusta

Suomalaiset yritykset voisivat hakea rohkeammin kehitys-, tutkimus- ja investointirahaa EU:sta, sanoo työ- ja elinkeinoministeriön neuvotteleva virkamies Jussi Yli-Lahti.

_DSC3749
Työ- ja elinkeinoministeriön neuvotteleva virkamies Jussi Yli-Lahti kannustaa suomalaisia yrityksiä hakemaan rahoitusta EU:sta. Kuva: Heikki Savolainen

Suomi kärsii talouden taantumasta jo neljättä vuotta, eikä merkittävää toipumista näytä vieläkään olevan näköpiirissä. Vienti ei vedä entiseen malliin, ja työttömyys pysyttelee korkealla.

Maailmanlaajuinen talous- ja finanssikriisi on vähentänyt investointeja Euroopassa. Ne ovat edelleen noin 15–20 prosenttia alemmalla tasolla kuin ennen finanssikriisin alkua vuonna 2008.

Suomi elää paljolti juuri investointi­tavaroiden viennistä, eli vientimme on melko yksipuolista. Meillä ei ole sellaisia globaaleja kulutustavararabrändejä – H&M, Ikea, Volvo – kuin länsinaapurillamme Ruotsilla.

Yrityksille on rahoitusta tarjolla kotimaan lisäksi myös EU:sta, mutta siinäkin suhteessa suomalaiset ovat hitaampia ja jäyhempiä kuin ruotsalaiset, hollantilaiset tai jopa britit.

”Kaikkiaan rahoitusvälineitä on runsaasti, kunhan suomalaiset yritykset rohkaistuisivat hakemaan nykyistä enemmän kehitys-, tutkimus- ja investointirahaa EU:sta”, sanoo työ- ja elinkeinoministeriön neuvotteleva virkamies Jussi Yli-Lahti, joka palasi viime syyskuussa takaisin Suomeen neljän vuoden Brysselin komennukselta.

Brysselissä Yli-Lahti hoiti Suomen pysyvässä EU-edustustossa erityisesti rakennerahastoasioita.

Uusin rahoitusinstrumentti on Euroopan investointipankin takaus- ja investointiohjelma ESIR (Euroopan strategisten investointien rahasto), jonka pitäisi lisätä yksityisten investointien määrää Euroopassa, nopeuttaa talouden kasvua ja parantaa työllisyyttä.

ESIRin kunnianhimoiseksi tavoitteeksi on asetettu yhteensä 315 miljardin euron uudet investoinnit EU-maissa. Investoinneista kolme neljäsosaa on isoja kansallisen tason hankkeita, ja loppuosa rahoituksesta on tarkoitettu pienille ja keskisuurille yrityksille.

ESIR on uusi väline, jonka taustalla ovat EU ja Euroopan investointipankki EIP.

Noin 500 miljoonaa euroa vuodessa

Tähän mennessä Suomi on saanut Euroopan unionin rahoitusvälineistä tutkimus- ja investointirahoitusta yhteensä noin 500 miljoonaa euroa vuodessa, mukaan lukien kansalliset rahoitusosuudet.

Niin sanottuja vanhoja rahoitusvälineitä ovat Horisontti 2020 -ohjelma ja EAKR-rahoitus (Euroopan aluekehitysrahoitus).

EU:n Horisontti 2020 -ohjelma on seitsemän vuoden mittainen, 2014–2020. EU-maiden tutkimuslaitokset ja yritykset voivat saada rahoitusta nykyisellä EU:n budjettikaudella yhteensä lähes 80 miljardia euroa.

Komission tavoitteena on luoda Horisontin avulla Eurooppaan kasvua ja uusia työpaikkoja sekä parantaa eurooppalaisten yritysten asemaa globaalissa kilpailussa.

Käynnistysvaiheessa Suomi on saanut Horisontti-rahoitusta noin 100 miljoonaa euroa vuodessa.

”Edellytyksiä olisi varmasti paljon enempäänkin, mutta Suomi ei osaa lobata tarpeeksi omia hankkeitaan verrattuna vaikkapa Ruotsiin”, sanoo Yli-Lahti.

EAKR on vanhin EU-rahoitusväline

Suomalaisille yrityksille ehkä tunnetuin EU-rahoitusväline on EAKR (Euroopan aluekehitysrahasto). Yhteensä EAKR:n ja Euroopan sosiaalirahaston ESR:n rahoitusta Suomeen on tulossa 1,2 miljardia euroa EU:n budjettikaudella 2014–2020. Kummatkin rahastot ovat olleet toiminnassa jo ennen Suomen EU-jäsenyyttä.

Kappalemääräisesti suosituin on EAKR, jonka rahoituksesta tehdään noin 1 000 päätöstä vuodessa.

EAKR:n suurin hanke Suomessa tällä hetkellä on Stora Enson LVL-tehdas Varkaudessa. Tehdas valmistaa rakennuslevyjä. Tehdas on saanut EAKR-rahoitusta vajaa viisi miljoonaa euroa.

LVL-viilupuu on maailmanlaajuisesti tunnettu ja käytetty puutuote, jolla on useita käyttötarkoituksia. Stora Enso aloittaa viilupuun valmistuksen Varkaudessa uudella tuotantolinjallaan kesään 2016 mennessä.

Nivalassa sijaitseva Champion Door Oy on erikoistunut valmistamaan muun muassa lentokonehallien ja laivatelakoiden ovia. Yhtiön on saanut EAKR-rahoitusta tuotantoteknologiansa kehittämiseen noin 120 000 euroa. Yritys on hyvä esimerkki, kuinka paikallinen PK-yritys voi päästä erikoisosaamisellaan myös vientiyritykseksi.

Kuopion Sorsasaloon suunnitellaan jättimäistä, noin 1,4 miljardia euroa maksavaa, maailman suurinta havusellutehdasta Finnpulp Oy:tä. Se olisi valmistuessaan vielä suurempi kuin Metsä Groupin Äänekoskelle valmistuva biosellutehdas. Finnpulp on saanut sellutehdashankkeen alkuvaiheen valmisteluihin EAKR-rahoitusta vajaa 600 000 euroa.

Finnpulpin tehdas käyttäisi puuraaka-ainetta 6,7 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Sellutuotanto olisi 1,2 miljoonaa tonnia vuodessa. Lisäksi tehdas tuottaisi 60 000 tonnia mäntyöljyä ja yhden terawattitunnin biosähköä valtakunnan verkkoon.

Joulukuussa 2015 valmistui Finnpulpin ympäristövaikutusten arviointiselostus. Tehtaan perustajien tarkoituksena on, että sellutehdas käynnistyisi tämän vuosikymmenen loppuun mennessä.

Rakennerahastojen (EAKR, ESR) hankkeet päätetään Suomessa, ESIR-hakemukset Luxemburgissa ja Horisontti-hakemukset Brysselissä.

Hakemukset Ely-keskuksista

Kaikki tutkimus- ja investointirahoitushakemukset hoidetaan paikallisen Ely-keskuksen kautta. Isommat hankkeet päätetään työ- ja elinkeinoministeriössä. ESIR-rahoitusta haetaan kuitenkin suoraan Euroopan investointipankista.

Yli-Lahden mukaan hakemusten käsittelyajat ovat muutamasta kuukaudesta puoleen vuoteen, joskus pitempiä.

Kun puhutaan yritysten kilpailusta EU-rahoituksesta, Suomi on Yli-Lahden mukaan ollut keskinkertainen hakija.

”Britannia, Ranska, Hollanti ja Ruotsi ovat selvästi Suomen edellä EU-rahoituksen hankinnassa. Ne osaavat lobata paremmin kuin Suomi. Tietenkin tarvitaan ensin hyvä liikeidea ja sitten rohkeutta riskinottoon. Hyville ideoille löytyy aina rahoitusta.”

Yli-Lahden mukaan Suomen hyvinvointi- ja terveysteknologia-alan yritykset voisivat olla uusi kasvava alue EU-rahoituksen saannissa.

Suomalaisten yritysten pääsyä EU:n rahoituslähteille helpottanee se, että elinkeinoministerinä toimii Olli Rehn (kesk.), jolla entisenä EU-komissaarina on erittäin hyvä unionin ja keskeisten päättäjien tuntemus.

EU-rahoituksen lisäksi yritykset voivat saada ja usein tarvitsevatkin myös kotimaista julkista rahoitusta, jota on tarjolla Tekesistä, Finnveralta ja Suomen Teollisuussijoitukselta.

 

Esimerkkejä rahoitusinstrumenteista

  • ESIR eli Euroopan strategisten investointien rahasto
  • EAKR eli Euroopan aluekehitysrahoitus
  • Horisontti 2020 -ohjelma
  • ESR eli Euroopan Sosiaalirahasto
  • PK-yrityksille suunnattu Cosme
  • EIP:n, EIF:n tarjoamat lainat ja lainatakaukset

Lisätietoja osoitteesta ec.europa.eu

 

Yksi kommentti artikkeliin ”Yritykset voisivat hakea enemmän EU-rahoitusta

  1. Yrityksesi laina
    taloudellisesta tuesta
    kaikista kiireellisistä rahoitustarpeista ota yhteyttä cloudloancenter@gmail.com
    hyvämaineinen ja luotettava lainanantaja, minulta saatiin myös lainaa.

Kommentointi on suljettu.