TTIP etenee – maaliin vielä matkaa

USA:n ja EU:n välisen vapaakauppasopimuksen neuvotteluissa on tehty edistyksiä, mutta sopimuksen syntyminen vuonna 2016 on kunnianhimoinen tavoite. EU:n ja USA:n keskeisiä tavoitteita on erityisesti pk-yrityksille tulevat hyödyt.

EU:n ja USA:n TTIP-kauppaneuvottelut jatkuivat tällä viikolla Washingtonissa. Korostaakseen kritiikkiä saaneiden neuvotteluiden avoimuutta USA:n edustustot kaikissa 28 EU-maassa, myös Helsingissä, tarjosivat 10.3.2016 webcast-tilaisuuden kansallisille asiantuntijoille. Webcastissä oli mahdollisuus keskustella suoraan TTIP-pääneuvottelijoiden USA:n Dan Mullaneyn ja EU:n Ingnacio Berceron kanssa.

Mullaneyn ja Berceron mukaan kaikki aiheet on käyty lävitse syyskuuhun mennessä, jolloin alkaa lopullinen rutistus sopimuksen paketoimiseksi vielä vuoden 2016 aikana. TTIP-neuvottelutuloksen synnyttyä se saatetaan USA:n kongressin ja EU:n parlamentin hyväksyttäväksi sekä 28 EU-jäsenmaan hyväksyttäväksi. Nämä voivat vain hyväksyä tai hylätä sopimuksen.

Neuvotteluratkaisun syntyminen vuoden 2016 aikana ei vielä takaa sopimuksen syntymistä, sillä poliittinen vapaakauppakriittisyys USA:ssa ja EU:ssa on vahvistunut. Suomessa onnistunut TTIP-sopu on kirjattu jopa hallitusohjelmaan.

Sääntelystä kustannushyötyjä

Suomalaisyritysten näkökulmasta TTIP-sopimuksen uskotaan tuovan laajasti hyötyjä. Kauppakamarien selvityksen mukaan lähes 40 prosenttia yrityksistä uskoo hyötyvänsä sopimuksesta. Ulkoasianministeriön selvityksen mukaan USA:n markkinoillepääsy on suomalaisille yrityksille varsin ongelmatonta. Suurin haaste vientiyritykselle Amerikassa on koneiden, laitteiden ja muiden tuotteiden sertifiointi- ja testausvaatimukset. Pahimmillaan ne voivat kasvattaa yritysten vientikuluja jopa 10–15 prosenttia. Tämä on merkittävä hintakilpailuhaitta erityisesti pk-yrityksille.

TTIP-sovun hyödyistä arviolta 80 prosenttia syntyy lisäämällä yhteistyötä ja vastavuoroisuutta kaupan teknisten vaatimusten sääntelyssä. Tullimaksujen alentumisen hyötyjen arvioidaan olevan 20 prosenttia. TTIP-neuvottelijat totesivatkin, että sääntely-yhteistyön periaatteista sopiminen on neuvotteluiden suurimpia haasteita. Maatalous- ja elintarvikeasiat ovat myös haasteellisia USA:n ja EU:n sääntely- ja valvontakulttuurierojen vuoksi.

Investointisuojasta ja siihen liittyvästä riidanratkaisusta tullaan vääntämään kättä. ”Meillä on yhteiset tavoitteet, mutta niiden toteuttamismekanismista on löydettävä sopu”, totesi USA:n TTIP-neuvottelija Dan Mullaney. USA ei vielä ole ottanut virallista kantaa EU:n ehdottamaan kaksiportaiseen investointiriidan käsittelymekanismiin.

Pk-yritysten vientiin vauhtia

Pk-yritysten hyötyminen TTIP-sopimuksesta on molempien osapuolten toiveena. Mullaneyn mukaan pk-yritykset ovat kansainvälistyneet heikosti USA:ssa. Maassa pk-yritysten osuus viennistä on 34 prosenttia, kun se Suomessa on vain 14 prosenttia.

“Eurooppa olisi amerikkalaisille pk-yrityksille luonteva markkina hakea kasvua ja kansainvälistymistä”, korosti Mullaney. Amerikkalaisten selvitysten mukaan pk-yrityksissä on suurin kasvupotentiaali myös työllistäjänä. Kansainvälistyneet amerikkalaiset pk-yritykset maksavat Mullaneyn mukaan 18–20 prosenttia parempia palkkoja kuin kotimarkkinayritykset.

TTIP-kriittisyyden kasvaessa on ehdotettu, että USA ja EU sopisivat vain korkeiden tullien karsimisesta. Pääneuvottelijoiden Mullaneyn ja Berceron viesti on kuitenkin selvä: EU ja USA haluavat kunnianhimoisen TTIP-sopimuksen, joka ohjaisi myös globaalia kauppapolitiikkaa jatkossa. EU ja USA haluavat säilyttää sananvaltansa globaalin talouden pelisääntöjen laatijoina.