Ylisääntely näivettää Suomen

Pykälämyrsky, sääntelytsunami, lupabyrokratia, normiviidakko, säädössuma – näiden sanahirviöiden purkutalkoissa kauppakamarit ovat ahertaneet vuosia.

Kuten kaikki vaikuttamistyö, ylisääntelyn purku on pitkäjänteistä ja vaativaa työtä. Sitä makeammalta tuntuvatkin saavutukset, joiden eteen on tehty töitä periksi antamatta. Vuoden alusta toteutui kauppakamarien pitkään ajama kauppojen aukioloaikojen vapauttaminen.

”Myös muihin konkreettisiin toimiin investointien sujuvoittamiseksi, työvoiman palkkaamisen helpottamiseksi ja pörssin pelastamiseksi on ryhdyttävä välittömästi”, vaatii Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa.

”Uudistusten osalta on noussut huoli, että tyydytään kosmeettisiin muutoksiin. Vastuuvirkamiehet ministeriöissä ovat tottuneet säätämään lisäpykäliä, ei purkamaan niitä.”

Lupaprosessit saatava sujuviksi

Kaavoitus sekä rakennus- ja ympäristölupaprosesseja on nopeutettava siirtymällä yhden luukun periaatteeseen, rajattava valitusoikeuksia sekä asetettava lupien käsittelylle ja valitusprosesseille selkeät määräajat.

”Lupaprosessien sujuminen on otettava osaksi johtamista, prosessien kestoa seurattava ja palvelulupauksesta pidettävä kiinni. Nykytilanteessa järjettömintä on, että viranomaiset valittavat toistensa antamista luvista ja käsittelyajat venyvät.”

Kaavoituksen ja rakentamisen lupien sujuvoittaminen -työryhmässä kauppakamareita edustaa Helsingin seudun kauppakamarin maankäyttö- ja liikenneasioiden päällikkö Tiina Pasuri.

”Jos työ onnistuu, byrokratian purku ottaa ison harppauksen eteenpäin. Huolena on kuitenkin se, että jotkut viranomaistahot ryhtyvät neliraajajarrutukseen nykytilan säilyttämiseksi, ja todellinen rytminmuutos jää tapahtumatta”, Linnainmaa murehtii.

Eduskunta siunasi Suomi-lisän

Suoranainen sääntelytsunami on iskenyt finanssialan toimijoihin ja pörssiyhtiöihin finanssikriisin jälkeen. Lisää velvollisuuksia pörssiyrityksille luodaan kotimaisin voimin.

Hallitusohjelman lupauksista huolimatta pörssiyhtiöitä sääntelevän avoimuusdirektiivin muutoksen täytäntöönpanossa hallitus sai läpi Suomi-lisänsä. Esitys sisälsi uuden johdonmukaisuusvaatimuksen pörssiyhtiön raportoinnille.

”Eduskunta siunasi Suomi-lisän, vaikka direktiivimuutoksen tarkoitus oli nimenomaan keventää sääntelyä. Arvopaperimarkkinat ovat kansainväliset, eikä niitä ole tarpeen säännellä Suomessa tiukemmin kuin muissa EU-maissa”, Linnainmaa sanoo.

EU huudetaan apuun

Julkisessa keskustelussa syntipukin leiman saa usein EU ja sen määräämät direktiivit. EU:n selän taakse meneminen, kun Suomi on itse ollut ensimmäisten joukossa kannattamassa uusia velvoitteita ja byrokratiaa, on kuitenkin epäreilua.

”Keskuskamari teki viime syksynä Euroopan komissiolle aloitteen, että komissio kehottaisi jäsenmaita pidättymään EU-lainsäädännön päälle asetettavasta kansallisesta lisäsääntelystä. Maakohtaista lisäsääntelyä pitäisi säätää vain perustellusta syystä, ja siitä olisi tehtävä erillinen ilmoitus”, Linnainmaa kertoo.

Paremmasta sääntelystä vastaavan komission varapuheenjohtaja Frans Timmermansin kabinetista on vastattu aloitteeseen myönteisesti: aloitteen mukainen ilmoitus lisäsääntelystä lisäisi avoimuutta, selkeyttäisi sääntelyn tilannetta ja torjuisi tarpeetonta sääntelytaakkaa.

”Kun Suomi-lisän torjunta ei ole hallitusohjelman lupauksista huolimatta edistynyt Suomessa, on tärkeää saada asiassa tukea Brysselistä. Odotamme mielenkiinnolla komission jatkotoimia asiassa”, Linnainmaa sanoo.

 

Teksti: Essi Lindqvist, Helsingin seudun kauppakamari