Yritysten maksamat osingot tukevat kotimaista omistusta, hyvinvointia ja kulttuuria

Yritysten maksamilla osingoilla on erittäin suuri merkitys sijoittajien sitoutumisessa suomalaisten yritysten osakkeisiin. Osingoilla rahoitetaan hyvinvointiyhteiskuntaa ja eläkkeitä. Myös tieteen ja taiteen apurahat perustuvat pitkälti osinkotuottoihin. Osinkojen rajoittaminen tai jopa lakkauttaminen vaikuttaisi erittäin kielteisesti pörssissä listattujen yritysten arvonkehitykseen ja rahoitusmahdollisuuksiin.

antti-turunen-vaaka-web

Yritysten maksamat osingot ovat herättäneet paljon keskustelua. Keskipisteessä on virheellisesti ollut väittämä, että yritykset olisivat tänä vuonna maksaneet ennätyssuuria osinkoja. Tosiasiassa osinkojen määrä on Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaan mukaan vasta nyt palautumassa finanssikriisiä edeltäneelle tasolle.

“Vuoden 2007 finanssikriisin jälkeen osinkojen määrät romahtivat. Sittemmin yritysten tuloskunto on kohentunut ja samalla osinkojen määrät vähitellen elpyneet aiemmalle tasolle niin Suomessa kuin muuallakin”, sanoo Linnainmaa. Suomalaiset pörssiyhtiöt maksavat osinkoja vuonna 2016 yhteensä 7,8 miljardia euroa.

Keskuskauppakamari haluaa tuoda faktatietoja osinkokeskusteluun ja on siksi tehnyt selvityksen pörssiyhtiöiden osingonmaksusta. Selvitys sisältää tietoa siitä, miksi osinkoja maksetaan, mitä varoja voidaan osinkoina maksaa sekä miten laki turvaa oikeuden osingon saamiseen mutta samalla torjuu liialliset osingot. Lisäksi selvityksessä kerrotaan osinkojen määristä ja niissä tapahtuneista muutoksista. Selvitys kattaa suomalaiset pörssiyhtiöt, joiden päälistauspaikka on Helsinki.

“Osakkeenomistajilla on rahaa kiinni pörssiosakkeissa. He odottavat sijoitukselleen tuottoa osinkojen ja arvonnousun muodossa erityisesti vastapainona sille riskille, joka osakesijoittamiseen liittyy. Varsinkin pitkäjänteiselle omistajalle osinkotulo on tärkeää”, toteaa Linnainmaa.

Laki turvaa oikeuden osinkoon

Osingon saaminen on Keskuskauppakamarin lakimiehen Antti Turusen mukaan kuitenkin niin keskeinen osakkeenomistajan oikeus, että lainsäätäjä on varmistanut sen säännöksellä vähemmistöosingosta. Jos yhtiön hallitus ei ehdota osinkoa maksettavaksi, 10 prosenttia edustavat osakkeenomistajat voivat vaatia vähemmistöosinkoa, joka on määrältään puolet tilikauden voitosta mutta enintään 8 prosentti yhtiön omasta pääomasta.

“Osinkojen maksujen lakkauttamisella olisi kielteisiä seuraamuksia. Tempoileva politiikka ja kansainvälisestä markkinasta poikkeava menettely olisi erityisen haitallinen Suomelle, sillä puolet pörssiomistuksestamme on ulkomaisissa käsissä. Etenkin ulkomaiset sijoittajat vaihtavat kärkkäästi sijoituskohdetta, jos joku maa osoittautuu liian suureksi riskiksi. Suomessa on pienet pääomat ja tarvitsemme ulkomaisia sijoittajia”, toteaa Turunen.

Osinkojen maksusta luopuminen johtaisi sijoittajat äänestämään rahoillaan ja hakemaan vaihtoehtoisia sijoituskohteita lähinnä muista maista. Osingoista pidättyminen voisi myös lisätä omien osakkeiden ostoa. Yhtiöiden ylisuuret kassat voivat myös johtaa vähemmän harkittuihin investointeihin.

Euroopan komissio kannustaa myös omalta osaltaan pitkäjänteiseen osakkeenomistukseen. Pitkäjänteiset sijoittajat vaikuttavat komission mukaan aktiivisesti yhtiön hallinnointiin.

Osingoista rahaa hyvinvointiin, eläkkeisiin ja kulttuuriin

Suurimmat osingonsaajat ovat Suomen valtio ja eläkeyhtiöt, joten osingoilla on suuri merkitys hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksessa ja eläketurvamme kannalta. Myös tieteen ja taiteen apurahat perustuvat pitkälti osinkotuottoihin.

Suomalaiset pörssiyhtiöt maksavat osinkoja vuonna 2016 yhteensä 7,8 miljardia. Yhtiöittäin maksettu osinkosumma vaihtelee 240 000 ja 1,5 miljardin euron välillä. Julkisessa keskustelussa pörssiyhtiöt niputetaan pitkälti yhteen ja mielletään suuryrityksiksi, vaikka puolet pörssiyhtiöistä on pieniä. Kuitenkin large cap -yhtiöt maksavat 90 prosenttia osingoista. Viisi suuryhtiötä maksaa 60 prosenttia osingoista ja osinkojen yhteismäärän kasvu selittyy puoliksi viiden suuren yhtiön maksamilla osingoilla.

Peräti 34 pörssiyhtiötä (28 prosenttia yhtiöistä) ei maksa osinkoa lainkaan vuonna 2016. Pienistä pörssiyhtiöistä 43 prosenttia ei maksa osinkoa.  

Lisätiedot:

Keskuskauppakamarin osinkoselvitys 2016 >>