TTIP ei vie päätösvaltaa julkisista palveluista

Julkisuudessa on väitetty että EU:n ja USA:n ”salaiset” TTIP-kauppaneuvottelut vievät Suomelta vallan päättää julkisista sosiaali- ja terveyspalveluista. On myös esitetty, että Suomi tällöin joutuisi monikansallisten terveydenhoitoyritysten painostuksen kohteeksi.

Timo Vuori 20.5.2016 rajattu
“Suomi voi itse päättää julkisten palveluiden järjestämistavasta ja rahoituksesta. TTIP ei vaadi yksityistämään julkisia palveluja”, sanoo Timo Vuori.

Sotesta ja TTIP:sta on käyty avointa keskustelua eduskunta mukaan lukien. Faktatietoa on laajasti saatavilla. Julkiset palvelut on suljettu EU:n TTIP-neuvottelumandaatin ulkopuolelle. Suomi voi itse päättää julkisten palveluiden järjestämistavasta ja rahoituksesta. TTIP ei vaadi yksityistämään julkisia palveluja, eikä se rajoiteta oikeutta palauttaa palveluja kilpailutuksen jälkeen takaisin julkiseen tuotantoon. Julkisten ja yksityisten palveluiden laatua tai palveluntarjoajien pätevyyttä voidaan jatkossakin säännellä palveluntuottajan omistuspohjasta riippumatta.

Terveen julkisen talouden ja toimivien julkisten palveluiden nimissä sote-uudistuksella halutaan tarjota Ruotsin, Norjan ja Tanskan tavoin asiakkaille valinnanvapaus palveluiden hankkimisessa. Samoista syistä on välttämätöntä, että julkiset ja yksityiset palveluntuottajat ovat samalla viivalla. Julkista toimijaa ei saa suosia esimerkiksi toimitilojen, tarvikkeiden ja lääkkeiden hinnoittelussa. Julkisen sote-palvelun tarjoaminen kilpailuneutraalisti on yksinomaan kansallisten etujemme mukaista ja kotimaisessa päätösvallassa.

TTIP ei tuo yksityisille sote-palveluntuottajille niiden monikansallisesta omistuspohjasta huolimatta mitään investointisuojaan perustuvaa oikeutta uhata tai vaatia Suomen valtiolta korvausta ”vaarantuneista voitoista” tai ”investointien tuotto-odotuksista”. Investointisuojaan voi vedota jos liiketoiminta pakkolunastetaan tai kansallistetaan yleisen edun nimissä ilman taloudellista korvausta. Suomessa tällaista riskiä ei ole olemassa sote-uudistuksen tai TTIP-sopimuksen jälkeenkään. Siitä perustuslakimme jo pitää huolen, joka jo nyt suojaa elinkeinonvapautta, omaisuutta pakkolunastukselta sekä edellyttää julkisten ja yksityisten elinkeinonharjoittajien syrjimätöntä kohtelua. Mutta ei estä julkisten palveluiden järjestämistä ja sitä koskevaa kansallista sääntelyä, kunhan se tehdään tasapuolisesti. Suomalaisessa oikeusjärjestelmässä ei tehoa ”See you in the Court” painostusväitteet.

Timo Vuori
johtaja, Keskuskauppakamari, maajohtaja, Kansainvälinen kauppakamari ICC

Kirjoitus on julkaistu 8.7.2016 lyhennetyssä muodossa Helsingin Sanomien Mielipide-sivulla. Keskuskauppakamari on ottanut kantaa niin SOTE-uudistukseen kuin TTIP-neuvotteluihin. 

Katso myös:

Keskuskauppakamarin TTIP-lausunto eduskunnan talousvaliokunnalle 3.6.2016
Keskuskauppakamarin TTIP-lausunto eduskunnan lakivaliokunnalle 7.3.2016
Keskuskauppakamarin sote-teesit: SOTE – Suuri mahdollisuus