Yritykset joutuvat vielä odottamaan EU:n yhtenäistä patenttijärjestelmää

Britannian todennäköinen eroaminen EU:sta lykkää Euroopan yhtenäispatenttijärjestelmän syntymistä tai pahimmillaan uhkaa jopa kokonaan kaataa sen. Yritysten kannalta nykytilanne jatkuu, eli jokaiseen jäsenmaahan on haettava erillinen patenttisuoja. Yhtenäispatentin kaatuminen olisi takaisku, sillä yhtenäispatentin avulla olisi mahdollista yhdellä hakemuksella saada suoja kaikkiin mukaan liittyneisiin EU-maihin.

European Union flags in front of the Berlaymont building (European commission) in Brussels, Belgium.

 

EU:n jäsenvaltiot ovat neuvotelleet yhtenäispatentista laskutavasta riippuen runsaat 40 vuotta. Maaliviiva häämötti jo, sillä yhtenäispatentin piti tulla voimaan mukaan liittyneiden EU-maiden osalta ensi vuonna. Brexit-äänestyksen lopputulos johtaa ainakin viivästymiseen. Järjestelmän voimaantulo olisi edellyttänyt, että vähintään 13 EU-maata ratifioi sopimuksen. Näiden maiden joukkoon tulee kuulua kolme eniten patentoivaa EU-maata, eli Saksa, Ranska ja Iso-Britannia. Kymmenen maata ennätti ratifioida sopimuksen.

Uudessa järjestelmässä patentin saisi voimaan kaikissa mukana olevissa EU-maissa yhdellä hakemuksella ja yhdellä maksulla. Nykyään patenttisuojaa on mahdollista saada kussakin EU-maassa joko kansallisella hakemuksella tai hakemalla suojaa perinteisellä eurooppapatentilla. Euroopan patenttiviraston myönnettyä patentin se voidaan saattaa voimaan halutuissa sopimusvaltioissa. Nykyisessä järjestelmässä patenttia pitää siis hakea erikseen jokaisesta jäsenvaltiosta. Uusi yhtenäinen eurooppapatentti voisi siis merkittävästi helpottaa keksintöjen patentointia ja lisätä Euroopan ja sen yritysten kilpailukykyä suhteessa esimerkiksi Yhdysvaltoihin, jossa patenttijärjestelmä on todella tehokas.

Uuteen järjestelmään liittynyt keskeisenä osana yhdistetty patenttituomioistuin, joka ratkaisisi sekä perinteisiä että uusia, vaikutuksiltaan yhtenäisiä eurooppapatentteja koskevia riitoja kaikien mukaan liittyneiden EU-maiden osalta. Uudella patenttituomioistuimella olisi yksinomainen toimivalta. Jatkossa yritysten ei siis tarvitsisi aloittaa eri jäsenvaltioissa päällekkäisiä oikeudenkäyntejä, jotka koskisivat samaa patenttia, vaan yksi prosessi riittäisi.

Tarkoituksena olisi ollut, että kaikki kolme patentinhakujärjestelmää olisivat yritysten käytettävissä, jolloin valinnanvara kasvaisi. Parhaimmillaan vaikutuksiltaan yhtenäinen eurooppapatentti toimisi hyvänä vaihtoehtona, kun yritys miettii itselleen kustannuksiltaan parasta ja tehokkainta tapaa suojata tuotteensa ja palvelunsa.

Edut, jotka yhtenäispatentilla piti saavuttaa, jäävät nyt odotustilaan. Yritysten kannalta olisi toivottavaa, että brexitistä huolimatta sopimus saadaan jollain järkevällä aikataululla vietyä maaliin. Yhtenäispatenttisopimus on  merkittävä tekijä yhteismarkkinoiden ja talouskasvun kannalta.

Suomi on väkilukuun verrattuna yksi maailman patentti-intensiivisemmistä maista. Kun Suomessa valtaosa yrityksistä on pieniä tai keskisuuria, on koko maan kilpailukyvyn kannalta tärkeää, että pk-yrityksillä on aito mahdollisuus suojata ja puolustaa keksintöjään euroopanlaajuisesti. Mitä paremmin patentointi EU:n sisämarkkinoilla toimii, sen parempi se on Suomen kannalta.