Yli 1 100 yritysjohtajaa vastasi: Rapautuvat väylät haittaavat liiketoimintaa Väylien kunto yritysten ykköskehittämiskohde lähes koko maassa

Liikenneväylien kehittämisessä hallituksen ykköshanke on korjausvelkaohjelma, jolla paikataan väyliä.  Tuloillaan on myös niin sanottu liikennekaari eli kolmivaiheinen hanke, jolla liikenteen sääntelyä uudistetaan ja liikenteenharjoittajien markkinoille tuloa helpotetaan.

vaylat_kaisa_saario
”Suomessakin väyliä kannattaa parantaa nyt, koska bitumi on halpaa. Väylien rakentaminen ja kunnossapito tuo työtä ihmisille ja yrityksille. Lisäksi liki kaikki väylien parantamiseen menevä rahaa liikkuu ja jää Suomeen”, sanoo Keskuskauppakamarin liikenteestä vastaava asiantuntija Kaisa Saario.

”Kipukohdista huolimatta liikennekaaressa on paljon hyviä elementtejä. Nyt painopisteenä on tieliikennemarkkinoiden avaaminen”, sanoo Keskuskauppakamarin liikenteestä vastaava asiantuntija Kaisa Saario.

Hän muistuttaa, että kansantalouden kilpailukykyä voidaan parantaa hyvällä, toimivalla liikenneverkolla ja korjaamalla jo rapautumaan päässeitä liikenneväyliä. Väyläverkoston korjausvelka on kasvanut jo 2,5 miljardiin euroon.

”Yritykset priorisoivat perusväylänpidon hankkeita. Liikenneyhteydet ovat yritysjohtajien resepti aluekehittämiseen”, toteaa Saario syyskuussa julkaistun Keskuskauppakamarin Alueiden kilpailukyky -selvityksen tuloksista.

Yhteensä 17 alueella väylien kunto on tärkeysjärjestyksessä ensimmäisellä sijalla ja kahdella muullakin heti kakkosena. Huonokuntoisten maanteiden osuus on kasvanut hälyttävästi. Liikenneviraston korjausohjelma on kuitenkin hyvä esitys, jolla korjausvelan kasvua hillitään.

”Kauppakamarit laativat listan Suomen tärkeimmistä liikennehankkeista. Listan konkreettisuudesta oli apua hankkeiden toteuttamisessa”, arvioi Saario.

Esimerkiksi Valtatie 5:n Mikkeli-Juva-osuus on ollut korjauslistalla jo 1940-luvulta saakka. Kehysriihessä osuuden parantamiseen varattiin 120 miljoonaa euroa, kertoo Saario.

Keväällä pidetyn kehysriihen isoista hankkeista vihreää valoa saivat Mikkeli-Juva-osuuden parantamisen lisäksi valtatie 4:n Oulu-Kemi -väli sekä Lahden eteläinen kehätie.

Samoin työlistalle pääsi Luumäki-Imatra -välisen rataosuuden parantaminen sekä Turku-Helsinki-oikoradan suunnittelu. Lisäksi rahoitusta sai Raide-Jokeri pääkaupunkiseudulla ja Tampereen raitiotie.

Tulossa on myös uusi yhtiö Live eli liikenteen verkko- ja väyläyhtiö. Sitä valmistellaan virkamiestyönä. Yhtiö voisi näillä näkymin aloittaa aikaisintaan vuoden 2018 alussa.

”Se tarkoittaa, että valtion väyliä voitaisiin hoitaa pitkäjänteisemmin ja yhtenäisemmin erillään budjettirahoituksesta”, sanoo Saario. Keskuskauppakamarin haastattelemat yritysjohtajat suhtautuvat kuitenkin varauksellisesti kaavailtuihin tienkäyttömaksuihin. Kustannustaakka ei saisi kasvaa, painottaa Saario.

Liikennekaaressa myös kipukohtia

Hallituksen esittelemässä liikennekaarihankkeessa esitettiin pienimuotoisen, alle 10 000 euron kuljetustoiminnan sallimista ilman lupia ja taustatarkistuksia. ”Esityksen riskeinä ovat harmaan talouden kasvu ja asiakkaan oikeusturvan vaarantuminen. Ei-ammattimainen toiminta tulisi esimerkiksi taksiliikenteessä parempaan asemaan kuin varsinainen, ammattimainen toiminta”, pohtii Saario. Esitys ei kuitenkaan Saarion mukaan todennäköisesti toteudu.

Rautateiden henkilöliikenteen avaaminen kilpailulle on myös tulossa. Ratkaisematta on vielä, kilpailutetaanko vain vilkkaasti liikennöidyt rataosuudet ja miten hoidetaan syrjäseutujen raideliikenne. Myös kalustokysymys on vaikea.

”Hyvä ratkaisu olisi kalustoyhtiö, josta kalustoa voisi vuokrata sekä henkilö- että tavaraliikenteen käyttöön”, toteaa Saario.  Yritysjohtajien mukaan ratakapasiteetin pitää palvella elinkeinoelämän tarpeita.

Liikenteestä kerättävä rahaa väyliin

Liikenteeltä kerätään paljon enemmän rahaa valtion kassaan kuin mitä väylien pitoon käytetään. Liikenteestä kerättävästä rahasta vain seitsemäsosa palautuu liikenteeseen.

Saario muistuttaa, että Ruotsi on selvästi Suomea edellä tienhoidossa.

”Suomessakin väyliä kannattaa parantaa nyt, koska bitumi on halpaa. Väylien rakentaminen ja kunnossapito tuo työtä ihmisille ja yrityksille. Lisäksi liki kaikki väylien parantamiseen menevä rahaa liikkuu ja jää Suomeen.”

Liikennekaarihankkeella on myös tarkoitus edistää yhteensopivien digitaalisten lippu- ja maksujärjestelmien käyttöönottoa, kun varmistetaan avoimet tieto- ja maksurajapinnat.

”Liikennemuotojen yhteensopivuus on tärkeää suomalaisille yritysjohtajille. Yritysjohtajien mukaan esimerkiksi lentokenttäyhteyksissä ja mobiilihakupalveluissa on parantamisen varaa.”

Alueiden kilpailukyky 2016 -selvitykseen vastasi 1 122 yritysjohtajaa keväällä 2016. Kysely tehtiin koko maassa, 19 kauppakamarialueella. Selvityksen on laatinut Keskuskauppakamarin asiantuntija Kaisa Saario.