Byrokratian purkamisessa ei ole päästy sanoista tekoihin

Lähes kaikki asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että sääntelyssä on Suomessa menty liian pitkälle. ”Byrokratian purku sujuvoittaisi kansalaisten ja yritysten elämää”, toteaa Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa.

leenalinnainmaaaukeamabypasimurto2016
”Tarvitsemme palvelulupauksen, joka kertoo, missä ajassa yritys saa tarvittavan viranomaispäätöksen. Tarvitsemme myös yhden paikan, yhden luukun, josta yritys voi saada tietoa ja neuvoja lupien hakemiseen”, sanoo Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa.

Suomi on sääntelyn ja byrokratian mallimaa, kielteisessä mielessä. Monet isot infra- ja rakentamishankkeet tyssäävät valituksiin jopa vuosikausiksi.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) antoi hallitusohjelmassaan lupauksen, että lupa- ja valitusprosesseja sujuvoitetaan. Hallitus lupasi antaa niistä myös palvelulupauksen eli aikataulun, missä ajassa esimerkiksi kaavoittamisen ja rakentamisen valitukset pitää käsitellä.

”Jo tsaarin ajoista lähtien suomalaiset ovat kunnioittaneet lakeja ja oikeusvaltiota. Siinä on hyvätkin puolensa: lakia on kunnioitettava ja noudatettava. Nykyaikana kaikki se, mikä oli hyvää 100 tai 150 vuotta sitten, ei ole enää perusteltua. Viranomaisilta vaaditaan joustavuutta, läpinäkyvyyttä päätöksenteossa ja asioiden nopeaa käsittelyä,” sanoo Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa. Hän muistuttaa, että oikeusvaltioon kuuluva valvonta pelaa Suomessa kaikilla tasoilla hyvin. Riippumaton oikeusjärjestelmä takaa, että jokainen saa Suomessa oikeutta eikä kukaan voi ostaa rahalla erioikeuksia.

Linnainmaa muistuttaa, että jos hallitus toteuttaisi kirjauksensa turhien normien, lupaehtojen ja määräysten purkamisesta, Suomen lupakäytännöissä olisi hyvä tilanne. Normien purku on tekemistä vaille valmis.
Kauppojen aukioloaikojen vapauttaminen on toistaiseksi ainoa merkittävä normien purku, joka on saatu aikaan. Se helpottaa kauppojen ja kansalaisten elämää.

Koulutettu normien tekemiseen

Käytännössä byrokratian purkamisesta vastaavat eri ministeriöiden virkamiehet. ”Heidät on koulutettu tekemään uutta sääntelyä, ei purkamaan sitä. Kun lupaehdot ja normit ovat virkamiesten itsensä laatimia, niiden purkaminen on vaikeaa. Jokaisen hallinnonalan ministerin pitäisi antaa hyvin selkeä viesti, että nyt puretaan byrokratiaa eikä vatuloida”, arvioi Linnainmaa.

Byrokratian purkamista ei varsinaisesti johdeta tai seurata, vaan virkamiesten pitäisi olla itse aloitteellisia.
Ympäristöministeriö asetti lokakuussa 2015 työryhmän sujuvoittamaan kaavoituksen ja rakentamisen lupia. Työryhmän toimeksiantoon kuuluivat päätösprosessien lyhentäminen, ELY-keskuksien roolin muuttaminen neuvoa-antavaksi ja valitusoikeuden rajaaminen.

Juhannuksen alla ympäristöministeriö julkisti työryhmän aikaansaannoksen. Elinkeinoelämälle esitys oli pettymys, sillä juuri mikään ei muuttunut. ”Esitys annettiin juhannukseksi ja juuri brexitin aikana, joten se ei saanut huomiota. Byrokratian purku jäi työryhmän esityksessä keskeneräiseksi, eikä esitys sisällä kaivattua palvelulupausta”, kertoo Linnainmaa.

Erikoisinta Suomen lupamenettelyssä on se, että yksi viranomainen antaa yritykselle luvan, josta toinen viranomainen voi valittaa. ”Esitys, joka nyt on lausuntokierroksella, on ollut elinkeinoelämälle hirvittävä pettymys. Nyt tarvitaan ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen (kesk.) jämäkkyyttä ja päätöksentekoa. Riittää, että hallitusohjelma toteutetaan”, vaatii Linnainmaa.

Helsingin Kalasatamassa esimerkiksi miljardiluokan kauppa- ja palvelukeskus Redin rakentaminen myöhästyi useita vuosia yksittäisen henkilön valituksen vuoksi. Valittaja ei edes asunut Kalasataman alueella.
”Valitusoikeutta pitää rajata ja viranomaisen pitää antaa lupaus, että valitusprosessi käsitellään mahdollisimman nopeasti. Viranomaisen pitää myös keskittää päätöksentekoa niin, että vaiheittaisesta päätöksenteosta seuraava, vuosia kestävä valitusralli saadaan loppumaan”, esittää Linnainmaa.

Hankkeita peruuntuu

Keskuskauppakamari teki tammikuussa 2015 kyselyn pienten ja keskisuurten yritysten piirissä. Yli 1 200 yrityksen kyselyssä 11 prosenttia yrittäjistä kertoi, että rakennushanke oli viivästynyt tai peruuntunut kokonaan pitkän valitusprosessin seurauksena. Näiden yritysten viivästyneiden investointien arvo oli vähintään 160 miljoonaa euroa.

”Kyseessä ei ole mikään marginaali-ilmiö, vaan hankkeita peruuntuu koko maassa. Tarvitsemme palvelulupauksen, joka kertoo, missä ajassa yritys saa tarvittavan viranomaispäätöksen. Tarvitsemme myös yhden paikan, yhden luukun, josta yritys voi saada tietoa ja neuvoja lupien hakemiseen”, esittää Linnainmaa.
Hän kertoo myös tapauksista, joissa niin sanotun hankalan yrityksen lupapaperit on laitettu pinon alimmaiseksi.

”Yritys keskittyy bisneksen tekoon eikä lupakäytäntöjen selvittämiseen. Pienillä yrityksillä ei ole varaa kalliisiin lakimiespalveluihin.” Linnainmaa muistuttaa, että lupa-asiat ovat hyvin teknisiä eikä niissä yksittäisinä asioina ole mediahoukuttavuutta. Osa ongelmista johtuu hänen mukaansa palvelualttiuden puutteesta ja tiukoista virkamiestulkinnoista, vaikka hyviäkin esimerkkejä löytyy.