Hallituksen ja ympäristöministeriön on purettava yritysten lupabyrokratiaa hallitusohjelman mukaisesti

Ylisääntelyn purkaminen on keskeinen osa pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelmaa. Byrokratian purkamistalkoot ovat kuitenkin pahasti kesken, minkä takia moni investointi lykkääntyy tai jää tekemättä. Kauppakamarit vaativat nyt hallitusta etenemään lupabyrokratian purkamisessa. Vireillä olevassa maankäyttö- ja rakennuslain muutoksessa selviää, aikooko ympäristöministeriö pitäytyä hallitusohjelmassa vai ei.

Hallitus sitoutuu ohjelmassaan sujuvoittamaan lupa- ja valitusprosessit sekä antamaan niitä koskevan palvelulupauksen. Viranomaisten keskinäisen valitusten määrä on hallitusohjelman mukaan tarkoitus minimoida esimerkiksi ennakkoneuvottelumenettelyllä. Isojen teollisten hankkeiden osalta luvataan ottaa käyttöön lupaprosessien kiirehtimismenettely. Rutiinilupa-asioissa tulisi siirtyä ilmoitusmenettelyyn. Näissä tavoitteissa ei kuitenkaan ole juurikaan edistytty. Ainoa merkittävä normien purkuun liittyvä uudistus on kauppojen aukioloaikojen vapauttaminen. Myös liikennekaari on etenemässä positiiviseen suuntaan.

“Investointien määrä on ollut huolestuttavan alhainen jo pitkään. Talouden näkymät ja työllisyystilanne ovat tämän takia huonommat kuin monessa muussa EU-maassa. Investointien hankaloittaminen liiallisella byrokratialla ja pitkillä valitusprosesseilla on tässä tilanteessa järjetöntä”, sanoo Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa.

Ympäristöministeriö asetti lokakuussa 2015 työryhmän sujuvoittamaan kaavoituksen ja rakentamisen lupia. Työryhmän toimeksiantoon kuuluivat päätösprosessien lyhentäminen, ELY-keskuksien roolin muuttaminen neuvoa-antavaksi ja valitusoikeuden rajaaminen. Työryhmän esityksessä maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseksi pitkälti sivuutettiin hallitusohjelman kirjaukset lupien sujuvoittamisesta. Työryhmän esitys on ollut lausunnolla ja ympäristöministeriöltä odotetaan lähiaikoina ratkaisua jatkosta.

“Ympäristöministeriöllä on nyt näytön paikka lupien sujuvoittamisessa. Jos tämä tilaisuus jätetään käyttämättä, hallitusohjelman lupaukset valuvat hukkaan ja hallitukselta loppuu aika byrokratian purussa. Hallitusohjelman mukainen konkreettinen määräajat sisältävä palvelulupaus lupa- ja valitusprosesseista olisi oivallinen ratkaisu nykyiseen lupien viivästymiseen. Esitys ei kuitenkaan hallitusohjelmakirjauksesta huolimatta sisällä mitään palvelulupaukseen liittyvää”, Linnainmaa toteaa.

Yritysten hätähuudot byrokratian rattaissa

Kauppakamareilla on noin 20 000 jäsenyritystä kaikkialla Suomessa ja kaikilta toimialoilta. Kauppakamarit saavat yrityksiltä jatkuvasti viestejä byrokratiasta ja vaihtelevista tulkinnoista. Yritysten viesteissä kerrotaan pitkistä käsittelyajoista ja jopa kielteisistä asenteista. Esimerkiksi ELY-keskusten ja aluehallintovirastojen hitaus nousee usein esille. Erityisenä ongelmana pidetään vaihtelevia tulkintoja, joita kauppakamarien keräämät yrityskommentit selkeästi osoittavat:

”Rakennuslupa- ja normisäännökset ovat paikallisia, jopa saman kunnan henkilöillä saattaa olla erilaisia näkemyksiä. Tämä koskee erityisesti pk-seudun kuntia.”

”Rakennuslaki mahdollistaa kunnille omat tulkinnat, joten luvantarve vaihtelee kunnittain pienten lisärakennusten osalta. Kymmeniäkin vuosia eri puolilla maata toimineen yrityksen on vaikea toimia vaihtelevien tulkintojen viidakossa, jossa aikataulut siirtyvät. Eräissä toimenpiteissä kaavoitusmääräykset vaihtelevat kunnittain ilmoitusmenettelystä alkaen rakennusluvan vaatimiseen asti.”

Pitkät valitusprosessit lykkäävät monien investointihankkeiden etenemisen. Kauppakamarien jäsenyritykset ovat kertoneet, että määräajaksi saatu lupa on umpeutumassa siinä vaiheessa, kun valitusprosessi on päättynyt. Tällöin lupa ei käytännössä ole tullut koskaan voimaan.

Lupamme ehtivät mennä valitusten ym. johdosta umpeen ennen kuin ehdimme tehdä juuri mitään. Taustalla oli kansainvälinen investori – tällä järjestelmällä emme kyllä houkuttele ulkomaisia investointeja. Onneksi malminetsinnän tulevaisuus näyttää nyt hieman valoisammalta tuoreiden hallinto-oikeuden ja KHO:n päätösten myötä”, kertoo Mawson Resources Oy:n ympäristöpäällikkö Noora Raasakka yrityksen malminetsinnän ja ympäristöluvituksen ongelmista.

Valituksilla viivytetään investointeja

Yritykset kokevat myös, että valituksia jätetään kiusanteko- ja pitkittämistarkoituksessa. Nämä valitukset saattavat viivästyttää suunnitteilla olevia investointeja merkittävästi. Yritykset ovat ehdottaneet sanktioita keinona estää vahingoittamismielessä tehtyjä valituksia.

”Turhiin eli ns. pelkästään viivytysmielessä tehtyihin valituksiin sanktio. Esimerkiksi, jos oikeus toteaa, että kyseisellä henkilöllä ei ole valitusoikeutta asiaan ja on kuitenkin tehnyt valituksen hankaloittaakseen asian etenemistä, siitä aiheutuisi sanktio – voisi vähentää ‘byroslaviaa’, kun kynnys valitusten tekemiseen nousisi.”

Viranomaisten määräämät erittäin yksityiskohtaiset rakennusmääräykset ovat myös omiaan nostamaan rakentamisen kustannuksia. Yritykset nostavat väestönsuojamääräykset esimerkkinä liiallisuuksiin menevästä sääntelystä.

”Lainsäädäntö pakottaa rakentamaan väestösuojia kaikkiin hiemankin suurempiin rakennuksiin. Nostaa rakentamiskustannuksia ihan turhaan ja tavallisesti melko hankalia tiloja käyttää mihinkään muuhun toimintaan.”

Infrarakentamiseen kohdistuvat valitukset voivat viivästyttää miljoonien arvoiset hankkeet usealla vuodella. Eräällä paikkakunnalla yli 25 miljoonan euron risteysjärjestely keskeytettiin paikallisen asukkaan tekemän valituksen takia. Syynä valitukseen on se, että suositusten mukaista meluvallia ei rakenneta. Määräykset eivät kuitenkaan edellytä meluvallin rakentamista.

Toinen esimerkki valitusprosessien seurauksista on Seinäjoen itäinen ohitustie, joka valmistuu tämän vuoden lopussa noin kaksi vuotta myöhässä. Syynä viivästymiseen on yksityishenkilön käynnistämä valitusprosessi.

Sääntely voi estää ympäristöystävällisiä ratkaisuja
Liian yksityiskohtainen sääntely voi johtaa siihen, että uudet ja ympäristöystävällisemmät ratkaisut eivät ole mahdollisia, koska niitä ei tunnettu lakia säädettäessä. Suomessa ei esimerkiksi tällä hetkellä ole mahdollista asentaa huoltoasemille maanpäällisiä turvarakenteisia ratkaisuja, jotka ovat sekä halvempia että turvallisempia kuin maahan upotettavat, koska sellaisia ei ollut olemassa säädösten asettamisen aikaan. Samaan aikaan monet asemat ovat vanhentumassa ja riskejä syntyy esimerkiksi pohjavesialueille.

Viranomaiset toteavat, että maanpäällinen ratkaisu olisi järkevä, mutta nykyinen prosessi on niin hankala, ettei se mahdollista etenemistä. Toteutamme näitä nyt esimerkiksi Norjaan”, kertoo U-Cont Oy:n toimitusjohtaja Jari Sistonen.

Yhden luukun periaate
Hallituksen norminpurkutalkoisiin kuuluu yhden luukun periaatteen edistäminen. Asiassa on otettu ensimmäinen askel eteenpäin, kun valtioneuvosto julkisti selvityksen Yhden luukun periaatteen toteuttaminen ympäristöasioissa kesäkuussa 2016. http://tietokayttoon.fi/julkaisu?pubid=12704

Yritykset kokevat sirpaleisen viranomaistoiminnan erittäin turhauttavana ja resursseja sitovana prosessina:

Samoja asioita pitää liian monelle taholle selittää”.

Tilastokeskukselle joudutaan tekemään ilmoituksia samoista asioista, joita on jo toimitettu monelle muulle viranomaiselle. ”

Yhden luukun periaatteen toteuttamisen tavoitteena tulee Leena Linnainmaan mukaan olla se, että asiassa annetaan yksi valituskelpoinen päätös. Jos hankkeeseen tarvitaan nykylain mukaan esimerkiksi sekä ympäristö-, maa-aines- että vesilupa, niistä on jatkossa saatava yksi päätös. Muussa tapauksessa valitusprosessit eivät lyhene riittävästi.

“Yhden luukun periaatteen toteutuminen vaatii yhden lain lisäksi yhtä ympäristöviranomaista. Siihen suuntaan on edettävä rivakasti. Sujuva luvitus ja yhden luukun periaate eivät myöskään voi toimia ilman sähköistä järjestelmää, joten keskitettyyn sähköiseen järjestelmän on siirryttävä nopeasti“, Linnainmaa toteaa.

Byrokratian myllyyn tuskastuneilta yrityksiltä saadaan tilannetta ikävällä tavalla valaisevia esimerkkejä, kuten seuraava yritykseltä saatu kaavio lupaprosessista kertoo.

byrokratia_web

Yksi kommentti artikkeliin ”Hallituksen ja ympäristöministeriön on purettava yritysten lupabyrokratiaa hallitusohjelman mukaisesti

  1. Mitä mieltä olette seuraavasta lauseesta: ”Mistään lainsäädännöstä ei johdu, että X Oy:n toiminnan puolueettomuutta olisi syytä kyseenalaistaa sillä perusteella, että sillä on usean eri intressitahon osapuolia asiakkaana.” Yritys X Oy toimii valtion lupavalvonnassa ja luvanvaraisen yrityksen Y konsulttina ym.
    Onko tämä mielestänne oikein? Voiko mainittu tilanne vääristää kilpailua sellaisen yrityksen eduksi, jonka yhteistyökumppani toimii myös valvonnassa?

Kommentointi on suljettu.