Liikenneyhteydet yritysten tärkein resepti aluekehittämiseen

Liikenneyhteyksien ja työvoiman tarjonta ja kehittäminen ovat yritysten mielestä tärkeimpiä keinoja, joilla aluekehitystä voidaan edistää. Yritykset tarvitsevat nykyistä sujuvampia liikenneväyliä ja ratkaisuja työvoiman liikkuvuuden edistämiseksi.

Keskuskauppakamarin Alueiden kilpailukyky – selvityksen mukaan yritykset haluavat, että alueiden kehittämisessä satsataan erityisesti liikenteeseen. Vaikka alueiden kehittämisen keinot vaihtelevat jonkun verran alueittain, niin yritykset uskovat, että liikenneyhteyksillä voidaan kehittää alueita pitkäaikaisesti ja tehokkaasti. Liikenneyhteydet alueiden kehittämisen reseptinä hyödyttävätkin yritystukia paremmin kaikkia toimialoja ja kaiken kokoisia yrityksiä.

Investoinnit liikenteeseen ovat yritysten mukaan tulevaisuuden kehityksen ja hyvinvoinnin edellytys. Liikenteen merkitys yritysten sijaintiin ja toimintaedellytyksiin vaikuttavana tekijänä on viidessä vuodessa vähentynyt palvelualalla, mutta kasvanut teollisuudessa, kaupassa ja rakennusalalla.

Väylien kunto tärkein kehittämiskohde lähes koko maassa

Liikenneväylien kunto huolestuttaa yrityksiä. Väylien kunto on selvityksen mukaan tärkeysjärjestyksessä ykkössijalla koko maassa kahta aluetta lukuun ottamatta. Ahvenanmaalla kiireellisempänä kehityskohteena pidetään lentoyhteyksiä ja Raumalla valtatien tai moottoritien rakentamista tai merkittävää kehittämistä. Länsirannikon valtasuonen, kasitien tukkoisuus näkyi selvityksen tuloksissa siinä, että kaikista alueista liikenneyhteyksien ja saavutettavuuden kehittäminen nousi voimakkaimmin esille juuri länsirannikolla, Rauman ja Satakunnan kauppakamarialueilla. Kun koko maassa kolmannes panostaisi valtateiden ja moottoriteiden rakentamiseen tai merkittävään kehittämiseen, Raumalla osuus oli peräti 74 prosenttia.

alueiden-kk_tiejuttu

 

Huonokuntoisten väyläosuuksien määrä on kasvanut suureksi vuosien puutteellisen ylläpidon ja riittämättömien määrärahojen vuoksi. Tämä näkyy yritysten arjessa kuljetusten hidastumisena ja kalustokorjauksina. Toiveisiin sujuvimmista väylistä vastataan hallituskaudella miljardin lisäpanostuksella perusväylänpitoon. Väylien kunnon tavoite- ja toteumalukujen perusteella huonokuntoisten tiekilometrien ja siltojen määrä saadaan lopulta pieneen laskuun ensi vuonna. Tänä vuonna kurssinmuutos ei vielä juuri näy, vaikka nyt päällystetään enemmän teitä kuin milloinkaan viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Keskuskauppakamarin haastattelemat yritykset pitävät välttämättömänä sitä, että elinkeinoelämän tarpeet näkyvät liikenteen ja liikennepolitiikan ratkaisuissa. Huonokuntoisia väyliä ei saisi osua tavaraliikenteelle tärkeille reiteille, vaan elinkeinoelämän valtasuonien pitää olla aina hyvässä kunnossa. Tavoitteeksi tulee asettaa keskeisten väylien sujuvuus, riittävä kapasiteetti ja nopeustaso.

alueiden_kk_tiejuttu2

Paremmasta liikkuvuudesta ratkaisuja työvoiman kohtaanto-ongelmiin

Huonosta työllisyystilanteesta huolimatta peräti kolmanneksella yrityksistä on vaikeuksia saada sopivaa työvoimaa. Työpaikkoja on koko maassa liian vähän, mutta ongelma muodostuu siitä, kun niihin harvoihinkaan ei löydy tekijöitä osaajien ja työpaikkojen ollessa eri paikkakunnilla. Työvoiman alueellista liikkuvuutta voidaan edistää liikenne- ja veroratkaisuilla. Väylästön ja liikenneratkaisujen pitäisi tukea työssäkäyntialueen toimivuutta niin, että matkaan käytetty aika lyhenee. Tunnin juna-hankkeella pyritään muodostamaan Turun ja Helsingin välille yhtenäinen työssäkäyntialue. Tampereen ja Helsingin kasvukäytävälle työssäkäyntialue on jo muodostunut. Tukkoiselle kasitiellekin voisi yritysjohtajien mukaan muodostua toimiva työssäkäyntialue, mikäli väylän sujuvuutta ja turvallisuutta parannettaisiin.

Hyvä esimerkki työssäkäyntiä edistävästä liikenneratkaisusta on Lahden oikorata, joka mahdollistaa sujuvan pendelöinnin Lahden ja Helsingin välillä. Oikoradan ansiosta Helsingissä työssäkäyvä voi asua Lahdessa, jossa asuminen on edullisempaa. Länsi-Uudellamaalla työssäkäynti vaikeutui VR:n leikkausten vuoksi. Muutoksen seurauksena uudeksi haasteeksi tuli se, että alueen työvoimaa irtisanoutui työpaikoistaan. Junavuorojen lakkauttaminen näkyi vahvasti myös Alueiden kilpailukyky-selvityksessä.  Länsi-Uudellamaalla rautatieliikenteen kehittämistä vaativien osuus oli kaikkein korkein, 70 prosenttia. Koko maassa rautatieliikenteen nimesi kolmen tärkeimmän kehittämiskohteen joukkoon vain 28 prosenttia vastaajista.

Suuressa osassa Suomea joukkoliikenne ei tarjoa mahdollisuuksia sujuvaan työssäkäyntiin ja pendelöintiin. Etelä-Suomen kasvukeskusten ulkopuolella riippuvuus autosta kasvaa. Tästä syystä talousarvioesityksen ehdotus autoilun kustannusten nostamista on hallaa työvoiman liikkuvuudelle ja työssäkäyntialueiden laajenemiselle. Halukkuus työssäkäyntiin oman alueen ulkopuolelle vähenee entisestään, mikäli liikkumisesta aiheutuvat kustannukset kasvavat. Yritykset suhtautuvat kustannusriskin vuoksi varauksellisesti myös kaavailtuihin tienkäyttömaksuihin. Keskuskauppakamarin Alueiden kilpailukyky-selvitykseen vastanneet yritykset pitävät ehdottoman tärkeänä, että liikenteeltä perittäviä veroja ja maksuja vähennetään ja yritysten kustannustaakkaa kevennetään. Tästä syystä mahdollinen infrastruktuurin käytöstä perittävä maksu pitäisi ainakin korvata pienentämällä tavara- ja henkilöliikenteeseen kohdistuvia veroja ja veroluonteisia maksuja vähintään saman verran.

Keskuskauppakamarin Alueiden kilpailukyky 2016-selvitys perustuu 1122 yritysjohtajan vastauksiin koko maasta, kaikilta toimialoilta ja erikokoisisista yrityksistä. Kirjoittaja on selvityksen laatija ja Keskuskauppakamarin liikenneasiantuntija.

Artikkeli on alun perin julkaistu lehdessä Tie & liikenne 5/16