Yhteiset digitaaliset markkinat vauhdittaisivat talouskasvua

Nopein tapa digitalisaation edistämiseksi EU:ssa ja USA:ssa on sääntelyn yhtenäistäminen  ja yhteisten toimintatapojen käyttöönotto. Digitaalisten palvelujen kasvun vauhdittaminen antaisi myös vahvat perustelut vapaakauppasopimus TTIP:n toteuttamiselle.

skipjones

Ilkka Lakaniemi, Risto E. J. Penttilä, Skip L. Jones ja Timo Vuori

USA:n kauppaministeriön Euroopasta ja Euraasiasta vastaava johtaja Skip L. Jones vieraili 2.11.2016 Helsingissä Keskuskauppakamarin ja ICC:n keskustelutilaisuudessa, jonka teemoina olivat TTIP, Brexit ja digitaaliset markkinat. Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto E. J. Penttilä toimi tilaisuuden moderaattorina ja Keskuskauppakamarin johtava digitalisaatioasiantuntija Ilkka Lakaniemi kommentoi digitaalista taloutta eurooppalaisesta näkökulmasta.

EU:n ja USA:n kauppaneuvottelut (TTIP) ovat viime aikoina olleet vastatuulessa niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissa. Esimerkiksi USA:n presidentinvaalien alla molemmat ehdokkaat, Clinton ja Trump, ovat esittäneet kritiikkiä sopimuksia ja vapaakauppaa kohtaan. Euroopassa Saksassa ja Ranskassa eräät ministerit ovat vaatineet TTIP-neuvotteluiden lopettamista epäonnistuneina.   

Johtaja Skip Jonesin mukaan USA:lla ja Euroopalla on arvostelusta huolimatta pitkälti yhtenäiset intressit alueiden välisen kaupan edistämiseksi, vaikka erojakin löytyy. Perinteisesti USA:n ja EU:n erimielisyydet ovat liittyneet esimerkiksi maatalouteen, jossa tuotantomenetelmät eroavat, kuten keskustelu geenituotteista osoittaa. Vastaavasti tietyille EU-maille on tärkeää suojata oman alueen tuotteita, esimerkiksi juustoja ja viinejä, maantieteellisin merkinnöin. Toisaalta EU on edennyt ripeämmin kuin USA esimerkiksi julkisten hankintojen avaamisessa kilpailulle. Euroopassa 85 % julkisista hankinnoista on avattu kilpailulle, kun USA:ssa vastaava lukema on 25 %.

Skip Jonesin mukaan poliittiset ja taloudelliset syyt TTIP-sopimuksen aikaan saamiselle ovat käytännössä vahvistuneet kolme vuotta kestäneiden neuvotteluiden aikana. Esimerkiksi rajat ylittävien digitaalisten palvelujen tarjonta laajenee koko ajan. Iso osa näistä palveluista ei edes ollut olemassa neuvottelujen alkuvaiheessa.

TTIP-neuvotteluissa on käynyt ilmi, että kaksi tekijää rajoittaa digitaalisten palvelujen nopeamman laajentumisen: maiden erilaiset lainsäädännöt ja standardisoitujen prosessien ja toimintatapojen rajallinen määrä. Keskuskauppakamarin asiantuntija Ilkka Lakaniemen mukaan digitalisaation sääntelyn yhdenmukaistaminen tarjoaisi EU:lle ja USA:lle merkittävän yhteisen mahdollisuuden talouskasvun kiihdyttämiseksi. Lakaniemen mukaan on tärkeätä, että EU ja USA myös tunnistavat arvoihin liittyviä eroja. Kansalliset kulttuurierot säilyvät, vaikka yhteisin pelisäännöin helpotettaisiin digipalveluiden leviämistä.

Lakaniemi ja Jones olivat yksimielisiä siitä, että yksityisyyden suojaan liittyvät näkemyserot hidastavat yhteismarkkinoiden toteutumista. Yksityisen tiedon ja kaupallisten intressien välisten ristiriitojen ratkaisemiseksi on esitetty erilaisia malleja ja ehdotuksia, mutta kaikkia osapuolia tyydyttävää ratkaisua ei ole vielä löydetty. Digitaalisiin palveluihin liittyvä yksityisyyden suoja on kuitenkin aihe, joka aina tulee herättämään voimakkaita tunteita lainsäädännöstä riippumatta.

Tilaisuuden moderaattorin Risto E.J. Penttilän mukaan erityisesti Euroopassa, mutta myös Pohjois-Amerikassa Brexit luo suurta epävarmuutta elinkeinoelämän keskuudessa. Yritykset joutuvat tekemään toimintaan ja investointeihin liittyviä päätöksiä epävarmassa tilanteessa. Tämä tuntuu väistämättä brittimarkkinoilla mukana olevissa suomalaisyrityksissäkin. Penttilän mukaan EU:n ja Britannian olisi löydettävä pragmaattinen ratkaisu EU:n ja Britannian tulevien kauppasuhteiden ratkaisemisessa.