Kaupan esteet yhä yritysten kasvun jarruna

Kaupan esteet rajoittavat yritysten kasvua ja kansainvälistymistä, osoittaa elinkeinoelämän järjestöjen ja valtion yhteinen Team Finland kansainvälistymis- ja kaupanesteselvitys. Yli 60 % yrityksistä ilmoitti kohdanneensa kaupan esteitä. Keskuskauppakamarin johtaja Timo Vuoren mukaan protektionismi on kasvussa keskeisillä markkina-alueilla, mikä ei helpota etenkään pk-yritysten kansainvälistymistä.

liput_britannia

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Team Finland kansainvälistymis– ja kaupanesteselvityksen mukaan suomalaisyritykset kohtasivat eniten kaupan esteitä Venäjällä (43 %), Kiinassa (16 %) ja Brasiliassa (6 %). Myös tärkeimmillä vientimarkkinoilla raportoidaan kaupan esteistä: USA 4 %, Saksa 4 %, Ruotsi 2 %, Viro 2 % ja Norja 2%.

“Tuotteiden paikallisen hyväksynnän vaatimat ehdot ja muut esteet voivat nostaa yrityksen vientikuluja jopa 10–20 % ja se on merkittävä kilpailuhaitta”,  sanoo Keskuskauppakamarin johtaja Timo Vuori. Nämä esteet liittyvät usein teknisiin kysymyksiin, kuten erilaisiin määräyksiin, standardeihin sekä tullaus- ja kauppamenettelyihin.

 

Vuoren mukaan tulokset vastaavat pitkälti ennakkokäsityksiä ja aikaisemman, vuoden 2013 selvityksen tuloksia. Vuori kertoo, että protektionismi on selvästi vahvistunut eri maissa. Yksinomaan G20-maat ovat vuoden 2008 jälkeen ottaneet käyttöön 1 583 kaupan estettä. Maailman kauppajärjestö WTO:n mukaan kaupan esteet rasittavat jo yli viittä prosenttia maailman kaupan volyymistä.

“Suomen kaltaiselle, viennistä ja tuonnista riippuvaiselle taloudelle yksinkin kaupan rajoitus on turha, heikentää kilpailukyky, nostaa kaupankäynnin kuluja ja lopulta myös kuluttajahintoja”, toteaa Vuori.

Vuoren mukaan on tärkeätä, että yritykset jatkossa uskaltavat tarttua kaupanesteisiin ja ottaa niitä esille viranomaisten kanssa. Yritysten ei pidä tyytyä hyväksymään niitä välttämättöminä markkinoillepääsyn ekstrakuluina. Valtion vastuulla taas on nostaa kaupanesteitä esille kahdenvälisissä kauppasuhteissa, EU-tasolla ja tarvittaessa jopa WTO-tasolla. Elinkeinoelämän järjestöillä on keskeinen rooli vahvistaa yritysten osaamista ja tietämystä näistä markkinahaasteista.  

PK-yritysten kansainvälistyminen edistyy

Selityksen mukaan yritysten kansainvälistymisaktiivisuus ja kansainvälisen toiminnan merkitys ovat kasvussa. Yrityksistä 48 prosenttia raportoi kansainvälisen liiketoiminnan osuuden kasvusta vuosina 2013–2015. Jopa 72 prosenttia yrityksistä arvioi kansainvälisen liiketoiminnan kasvavan seuraavan kolmen vuoden aikana. Erityisesti pk-yritykset ja alkuvaiheen kansainvälistyjät näkivät kasvumahdollisuuksia Euroopassa ja lähialueilla, jopa Venäjällä.

Timo Vuoren mukaan pk-yritysten kansainvälistyminen on Suomessa pääsemässä hyvään vauhtiin. Suomessa pk-yritysten osuus viennistä on edelleen vain noin 15 %, kun se Ruotsissa on 20 % ja Saksassa jopa 65 %.  

”Yhdessä yössä Suomen viennin rakenne ei muutu, mutta suunta on oikea”, sanoo Vuori.

EK:n, Suomen Yrittäjien, Keskuskauppakamarin ja Team Finlandin toteuttamaan kyselyyn vastasi 614 yritystä. Tutkimus toteutettiin kesällä 2016. Edellinen kaupanesteselvitys toteutettiin vuonna 2013.

Team Finland kaupanesteselvitys 2016