Maailma on täynnä mahdollisuuksia vientiyrityksille

Ulkoasiainministeriön alivaltiosihteeri Matti Anttosen mukaan maailma ei kauppapolitiikan näkökulmasta ole vielä valmis. Brexit sekä Ceta- ja TTIP-sopimusten kohtaama vastustus ovat esimerkkejä EU:n kauppapolitiikan haasteista. Mollisävyt kuuluvat kuitenkin enemmän Eurooppaan. Muu maailma Venäjää ja Brasiliaa lukuun ottamatta kasvaa kohtalaisesti. Anttosen mukaan mahdollisuuksia suomalaisillekin löytyy.

anttonen_matti_fin

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

“Unionin energia kuluu nyt vääriin asioihin, kuten Brexitiin, eivätkä Venäjän viime aikaiset toimet myöskään vientiä edistä”, sanoo Anttonen.

Monenkeskisen kauppajärjestelmän peruspilarin, WTO:n, piirissä joudutaan jatkossa etenemään pienemmin askelin. Isojen kauppakierrosten aika näyttää olevan ohitse. Useamman toimijan väliset sopimukset, kuten palvelukauppasopimus ja sopimus ympäristötuotteiden kaupasta näyttävät kuitenkin Anttosesta mahdollisilta.

Osa ihmisistä myös pelkää Anttosen mukaan globalisaatiota, vaikka nykyinen elintasomme on pitkälti vapaan kaupan varaan rakennettua.

“Eivätkä kaikki ole globalisaatiosta hyötyneetkään, mutta globaalisti balanssi on positiivinen”, muistuttaa Anttonen.

Maailmantalouden isoihin trendeihin voidaan vaikuttaa vain olemalla mukana. Anttosen mukaan olisi hienoa nähdä kansainvälisillä foorumeilla suomalaisia yritysjohtajia siinä missä läntisen naapurimaammekin edustajia. Maailmaa ei muuteta vain teknisellä edelläkävijyydellä, tarvitaan myös suhdeverkostojaja johtajuutta.  

“Se, että suomalaiset johtajat ovat vaikuttamassa kansainvälisillä foorumeilla ei ole merkityksellistä ainoastaan yritysten kannalta, vaan luo kuvaa koko Suomesta”, toteaa Anttonen.

Kysyttäessä Anttonen antaa kolme vinkkiä kansainvälistymistä harkitseville yrityksille:

  • Katsokaa ennakkoluulottomasti kaikkia mahdollisuuksia ja koko maailmaa. Mahdollisuudet eivät aina niinkään riipu maasta vaan toimialasta. 
  • Unohtakaa ajatus siitä, että kansainvälistyminen on vain suurten yritysten juttu.
    Monilla Anttosen vetämillä vienninedistämismatkoilla on ollut mukana pieniä, hyvin pärjääviä, yrityksiä. Ahkera myyntityö on menestymisen perusta.
  • Kielitaitoon ja osaamiseen ei voi satsata liikaa. Englanti on suomalaisilla hyvää, mutta myös muita kieliä ja kulttuureita tulisi hallita. Kielten ja kulttuurin opiskelu on panostus myös henkilökohtaiseen kehitykseen, ja Anttonen korostaa sen olevan myös mukavaa.

Vientipotentiaalia on Anttosen mielestä monella suunnalla. Mahdollisuuksia löytyy myös naapurimaista kuten Ruotsista ja Norjasta, molemmat Suomea kaksi kertaa suurempia talouksia.

“Norja on Ruotsin suurin vientimaa, mutta Suomen viennistä sinne menee vain saman verran kuin Viroon, joka on kooltaan viitisen prosenttia Norjan taloudesta,“ linjaa Anttonen.

Kaukaisempien maiden vientimahdollisuuksia kannattaisi hänen mukaansa katsoa ennakkoluulottomasti. Kasvupotentiaalia on monella suunnalla, ei vain tutuissa vientimaissa.  

“Olen tavannut urani aikana satoja maailmalla menestyneitä suomalaisyrityksiä. Olen varma, että siellä voisi menestyä moni muukin”, lopettaa Anttonen.

 

Ulkoasiainministeriön alivaltiosihteeri Matti Anttonen on mukana Kauppapolitiikan mestarit lavalla -keskustelussa  Keskuskauppakamarin Kansainvälisen kaupan päivässä 24.11.2016. Keskustelun aiheena “Onko Brexit EU:n lopun alku? Tuleeko Suomesta kiinalainen tytäryhtiötalous?”

Paikalla myös monta muuta alansa huippua, mm Metsä Groupin pääjohtaja Kari Jordan, OP-ryhmän pääjohtaja Reijo Karhinen, Wärtsilän konsernijohtaja Jaakko Eskola, Fiskarsin toimitusjohtaja Kari Kauniskangas, hallitusammattilainen Anne Korkiakoski, EU-komission kabinettipäällikkö Juho Romakkaniemi ja kansliapäällikkö Jari Gustafsson. Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan.