Naisjohtajaselvitys 2016: Naiset nousevat hallituksiin, harvoin liiketoimintajohtoon

Naisten nousu pörssiyhtiöiden johtoon ei etene suoraviivaisesti. Hallituksissa naisten osuus on ennätysluvuissa, ja toimitusjohtajienkin määrä on noussut. Sen sijaan johtoryhmissä naisten osuus on laskenut. Syynä on naisten vähyys uusien yhtiöiden johtoryhmissä ja pudotus pienissä yhtiöissä. Suurimman toimialan, teollisuustuotteet ja -palvelut, liiketoimintajohdossa nainen on harvinaisuus. Tulevaisuus lupaa kuitenkin muutosta, kun naisten osuus johtoryhmissä on suurempi nuoremmissa ikäluokissa kuin vanhemmissa. Tiedot selviävät Keskuskauppakamarin tuoreesta naisjohtajaselvityksestä Naiset nousevat hallituksiin, harvoin liiketoimintajohtoon, joka kattaa kaikki suomalaiset pörssiyhtiöt ja on järjestyksessä kuudes.

uutishuoneen-nostokuva

Naisten osuus pörssiyhtiöiden hallituksissa on ennätyskorkealla, suurissa pörssiyhtiöissä 32 prosenttia ja kaikissa 25 prosenttia. Osuus on noussut viime vuosina noin yhden prosenttiyksikön vuosivauhtia. Naisten osuus suomalaisten yhtiöiden hallituksissa on kolminkertaistunut viimeisen reilun 10 vuoden aikana. Vielä vuonna 2003 ainoastaan seitsemän prosenttia pörssiyhtiöiden hallituksen jäsenistä oli naisia.

“Itsesääntely on osoittautunut tehokkaaksi keinoksi nostaa naisten osuutta pörssiyhtiöiden hallituspaikoista”, sanoo Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa.

Yrityksen koolla on merkitystä naisten osuuteen hallituksissa. Suurissa pörssiyhtiöissä on naisia hallituksissa 32 prosenttia, keskisuurissa yhtiöissä 26 prosenttia ja pienissä 20 prosenttia. Linnainmaan mukaan naisten osuus suomalaisten pörssiyhtiöiden hallituksissa on EU:n ja maailmankin huipputasoa ilman kiintiöitä.

Pörssiyhtiöissä on naisia toimitusjohtajina nyt ennätysmäärä, viisi. Sen sijaan johtoryhmissä naisten osuuden vuosia jatkunut tasainen kasvu on taittunut, naisia on nyt 20 prosenttia johtoryhmistä (2015: 21,5 %).

Naisten osuuden negatiivista kehitystä johtoryhmissä tänä vuonna selittää kaksi tekijää: uusien pörssiyhtiöiden johtoryhmissä on naisia vain 10 prosenttia, ja naisten osuus pienten pörssiyhtiöiden johtoryhmissä on laskenut viimevuotisesta selvästi, 4 prosenttiyksikköä. Positiivista on se, että suurissa pörssiyhtiöissä naisten osuus johtoryhmäpaikoista on kääntynyt nousuun.

“Uusien pörssiyhtiöiden johdon miesvaltaisuus kuvaa naisten puutetta kasvuyritysten perustajissa. Tämä kertoo myös siitä, että kiintiöt saattaisivat olla merkittävä pörssilistautumisen este”, toteaa Linnainmaa.

Naisia edelleen vähän liiketoimintajohdossa

Naisten osuus liiketoimintajohdossa on kääntynyt laskuun – vuonna 2016 johtoryhmien liiketoimintajohtajista 10 prosenttia on naisia (2015: 11 %). Eniten naisia liiketoimintajohdossa on terveydenhuolto-, kulutustavarat ja -palvelut sekä energiasektoreilla.

Sen sijaan suurin toimiala, teollisuustuotteet ja -palvelut, ei näytä löytävän naisia johtamaan liiketoimintojaan, kun naisten osuus on lähes olematon, 3 prosenttia. Perusteollisuudessakin naisten osuus liiketoimintajohdosta on tähän verrattuna yli nelinkertainen, 13 prosenttia. Jos teollisuustuotteet ja -palvelut -sektori jätetään laskuista pois, olisi naisten osuus liiketoimintajohdosta puolta suurempi, 15 prosenttia, Linnainmaa toteaa.

Naisjohtajat ovat miehiä koulutetumpia

Syitä naisten heikkoon edustukseen voi etsiä johtajien taustoista. Pörssiyhtiöiden johtoryhmissä toimivilla henkilöillä on pääsääntöisesti ylempi korkeakoulututkinto nimenomaan kaupalliselta tai teknilliseltä alalta.

Teollisuusvaltainen elinkeinorakenteemme ja vakiintunut käytäntö on johtanut siihen, että Suomessa johtajilla on insinööritausta muita maita useammin. Kaikista johtoryhmän jäsenistä noin 38 prosentilla on teknillinen tutkinto. Ongelmalliseksi asian tekee se, että kaikista Suomessa teknillisen koulutuksen saaneista henkilöistä naisten osuus on vain noin viidennes. Samanaikaisesti pörssiyhtiöiden johtoryhmissä naisten osuus on ainoastaan 10 prosenttia kaikista teknillisen tutkinnon omaavista johtoryhmän jäsenistä.  

“Mielenkiintoinen havainto on myös se, että monella pörssiyhtiön johtotehtäviin nousseella miehellä on alempi teknillinen tutkinto. Johtoryhmissä toimivilla naisilla alemman tason koulutus on selvästi harvinaisempaa. Tämä miesten ja naisten koulutustasoa koskeva ero näkyy selkeimmin juuri teknillisellä koulutusalalla”, sanoo Keskuskauppakamarin lakimies Antti Turunen.

Iällä on merkitystä

Johtoryhmän jäsenet ovat iältään 29–74-vuotiaita. Naisten osuus johtoryhmän jäsenistä on selvästi sitä suurempi mitä nuoremmista ikäluokista puhutaan. Alle 40-vuotiaista johtoryhmän jäsenistä naisten osuus on noussut jo 30 prosenttiin. Vuonna 2013 naisten osuus samassa ikäluokassa oli ainoastaan 21 prosenttia.  

Vastaavasti nuoret naiset suuntautuvat selvästi enemmän liiketoimintajohtoon. Alle 40-vuotiaiden ikäluokasta yli puolet naisista toimii liiketoimintajohdossa. Vanhemmissa ikäluokissa tämä osuus vähenee selvästi.

“Useamman vuoden jatkunut myönteinen kehitys nimenomaan nuoremmissa ikäluokissa valaa uskoa tulevaisuuteen. Toisaalta vastaavaa kehitystä ei ole vielä nähtävissä vanhemmissa ikäluokissa, mikä herättää hieman huolta siitä, mitä tapahtuu parhaassa uranosteessa oleville naisille sen jälkeen kun he ylittävät 40. ikävuoden”, toteaa Turunen.

HR- ja markkinointiammattilaiset harvoin hallituksissa

Naisten ja miesten urapolkujen ero heijastuu hallitusten sukupuolijakaumaan. Lähes puolella kaikista hallituksen jäsenistä on toimitusjohtajakokemusta, ja näistä valtaosa on edelleen miehiä. Sen sijaan HR- ja markkinointiammattilaiset ovat hallituksissa todellisia harvinaisuuksia – kuitenkin juuri näissä tehtävissä naisia on huomattavasti enemmän kuin liiketoiminnallisessa johdossa. Naisten laaja läpimurto ylimpään johtoon edellyttää naisten urien monipuolistamista ja kokemuksen hankkimista liiketoimintajohdosta.

Keskuskauppakamarin naisjohtajaselvitys 2016

Lisätietoja:

Leena Linnainmaa, p. 050 356 1183, leena.linnainmaa@chamber.fi
Antti Turunen, p. 041 517 9707, antti.turunen@chamber.fi