Luottamus on digitaalisten markkinoiden kasvun edellytys

Digitaalinen talous luo valtavasti mahdollisuuksia suomalaisillekin yrityksille. Mahdollisuuksia kuitenkin hyödynnetään vielä varovasti. Uusien mahdollisuuksien löytämiseksi tarvitaan uudenlaista ajattelua, luovia kokeiluja ja uusia näkökulmia. Digitaalisten markkinoiden kasvulle tärkeä elementti on kuitenkin luottamus.

Photographers computer with photo edit apps/programs running - images being worked on, finely tuned to look their best. Modern computer equipment in a photo studio.

Keskuskauppakamarin johtava digitalisaatioasiantuntija Ilkka Lakaniemi muistuttaa, että digitalisaatiossa on kyse merkittävästä toimintatapojen muutoksesta, ei vain teknologiasta. Digitalisaatiossa on kyseessä Lakaniemen mukaan globalisaatioon verrattava murros, pysyvä muutos tavassa toimia ja käydä kauppaa. Muutos, joka tarjoaa mahdollisuuksia sekä taloudelle että yhteiskunnalle – niin yksilö kuin yhteisötasoilla.

“Digitalisaatiohankkeissa pitäisi unohtaa perinteinen tuotantolähtöinen ajattelu ja avata ajattelu hyvinkin erilaisille näkökulmille – miettiä voiko jonkun asian tehdä täysin uudella tavalla, kehittää jotakin aivan uutta, tai korvata kokonaan jotakin vanhaa. Tarvitaan monialaisia osaajajoukkoja, rajoja ylittäviä kumppanuuksia ja uusia ajatusrakennelmia luomaan näitä uusia mahdollisuuksia,“ sanoo Lakaniemi.

Yleisessä keskustelussa pohditaan oikeutetusti myös digitalisaation negatiivisia vaikutuksia esimerkiksi työpaikkoihin. Lakaniemen mukaan uudet teknologiat vähentävät lähinnä mekaanisiin työtehtäviin liittyviä työpaikkoja, samalla vapauttaen kapasiteettia korkeamman lisäarvon tehtäviin missä ihmisten välinen vuorovaikutus ja ongelmienratkaisukyky ovat keskeisiä.  Yksittäisissä yrityksissä digitalisaation mahdollistama tehokkuus ja sitä seurannut toiminnan tuottavuuden kasvu on johtanut myös uusien työtehtävien ja työpaikkojen syntyyn.

“Ammattikunnat ja ihmisten tavat tehdä töitä ovat muuttuneet koko historiamme ajan, nykyinen taloudellisen toiminnan malli on ollut vallalla noin viimeiset sata vuotta. Digitalisaatiossa ei ole kyse vain automaatiosta ja robotiikasta, joka korvaa ihmisten työtä, vaan aidoista uusista mahdollisuuksista ja tuottavuuden kasvusta. Positiivisia esimerkkejä digitalisaation vaikutuksista pitää tuoda paremmin esille yleisessä keskustelussa. Samalla on pidettävä huolta maamme työvoiman osaamisen tasosta”, Lakaniemi toteaa.

Digitalouden menestymisen keskeisin edellytys onkin luottamus kaikkien toimijoiden välillä. Digitaalisissa toimintamalleissa luottamus on paljon laajempi käsite kuin vain tietoturva ja tietosuoja, kyseessä ei ole ainoastaan luottamus teknologiaan, vaan digitaloudessa täytyy voida luottaa teknologian lisäksi myös muun muassa käytettäviin ratkaisuihin, liiketoimintamalleihin ja muihin toimijoihin.

“Luottamuksen on oltava sekä mikro että makrotasoista – luottamusta omaan osaamiseen ja omaan henkilöstöön, kumppaneihin, valtion järjestämään infrastruktuuriin, uuden osaavan työvoiman löytymiseen oikean koulutuksen kautta ja digitalisaatiota mahdollistavan sääntelyn syntyyn. Luottamuksen syntyminen on aina kahden kauppa”, sanoo Lakaniemi.

Luottamusta lisääviä tekijöitä ovat myös tämän vuoden aikana käynnistyneet kauppakamarien yhteiset tapahtumat ja ohjelmat.

Näistä hyvinä esimerkkeinä voi mainita Kauppakamarien tietoturva/-suojakiertueen, mistä alla lisää sekä Suomen ja Saksan kauppakamarien välinen Teollinen Internet-kumppanuus, mikä avaa uusia yhteistyömahdollisuuksia suomalaisten ja saksalaisten yritysten välille paikallisten kauppakamarien vauhdittamana.

EU:n uusi tietosuoja-asetus voi toimia myös talouskasvun draiverina

EU:n uusi tietosuoja-asetus hyväksyttiin keväällä 2016 ja siitä tulee kaikkia yrityksiä velvoittava toukokuussa 2018.  Asetus koskee kaikkea henkilötietojen käsittelyä ja se korvaa nykyisen henkilötietolain. Asetuksen tärkein tavoite on edistää yhdenmukaisuutta digiliiketoiminnassa kaikkien jäsenvaltioiden välillä ja parantaa yksilön oikeuksia.

“Tietosuoja-asetus tulisi nähdä positiivisena asiana, mahdollisuutena lisätä luottamusta yrityksen ja asiakkaan välillä, ja sitä kautta yrityksen mahdollisena menestystekijänä”, sanoo Lakaniemi.

Tietosuoja on myös yksi konkreettinen keino kasvattaa luottamusta digitalouteen, yhtenäiset liiketoimintatavat toinen.  Lakaniemen mukaan voisi sanoa, että tietosuoja-asetuksen tuoma muutos mahdollistaa EU:n digiloikkaa, kun lisääntynyt luottamus kasvattaa digitaalista yhtenäismarkkinaa.

“Kun maiden erilaiset lainsäädännöt ja prosessit ovat yhtenäiset, kuluttajien luottamus esimerkiksi nettikaupankäyntiin kasvaa. Kasvava luottamus lisää kauppaa, houkuttelee lisää toimijoita ja luo uusia toimintamahdollisuuksia”, lopettaa Lakaniemi.

Nyt on oivallinen ajankohta selvittää ja miettiä, miten tietoturva ja -suoja on hoidettu yrityksessäsi ja mihin kaikkeen pitää jatkossa varautua. Keskuskauppakamarin Suuri Tietoturvapäivä 29.11.2016 Lue lisää ja ilmoittaudu.