Kansallinen energia- ja ilmastostrategia asettaa liikenteelle vaativat päästövähennystavoitteet

Hallitus hyväksyi 24.11.2016 vuoteen 2030 ulottuvan kansallisen energia- ja ilmastostrategian. Strategia linjaa liikenteelle päästövähennyskeinoja ja tiukkoja tavoitteita. Toimenpiteet pitää toteuttaa niin, että yritysten kustannustaakka ei kasva.

highway traffic on a lovely, sunny summer day

 

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia ohjaa voimakkaasti liikenteen päästöjen vähentämistä. On hyvä, että strategiassa päästövähennystavoitteisiin vastataan monipuolisiin keinoin. Tämä saattaa pienentää jonkin verran odotettavissa olevaa kustannuspainetta. Kansantalouden kasvun ja kehityksen kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että toimenpiteet toteutetaan niin, että yritysten kuljetuskustannukset eivät nouse.

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia on linjassa komission vuoteen 2030 tähtäävän ilmasto- ja energiapaketin ja Suomelle kesällä asetetun taakanjakopäätöksen kanssa. Komissio ehdotti Suomen kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteeksi 39 prosenttia vuonna 2030 vuoden 2005 tasosta. Suomi on näin saamassa EU:n toiseksi tiukimman vähennysvelvoitteen. Kohtuuttomana pidetystä päästövähennystavoitteesta käydään edelleen neuvotteluja. Komissio tuskin kuitenkaan haluaa taakanjakopäätöstä muuttamalla avata niin kutsuttua Pandoran lipasta, jolloin päästövähennystavoitteet avattaisiin kokonaan uudelleen. Komissio on ehdottanut liikenteen päästöjen vähentämistä esimerkiksi 1) vähäpäästöisillä käyttövoimilla, 2) vähäpäästöisillä ja päästöttömillä liikennevälineillä sekä 3) liikennejärjestelmää optimoimalla ja tehostamalla. Kansallisessa energia- ja ilmastostrategian toimenpiteissä on nyt mukana koko komission kesällä esittämä keinovalikoima. Keinovalikoima tarkentuu kuitenkin vielä keväällä 2017, jolloin ilmastopolitiikan keskipitkän aikavälin suunnitelma valmistuu.

Päästövähennystavoitteisiin vastaaminen on Suomelle ja erityisesti liikennealalle valtava muutos. Muutoksen läpivienti edellyttää myös monia konkreettisia toimia kuten uusien käyttövoimien (esim. kaasu ja sähkö) lataus- ja jakeluinfrastruktuurin merkittävää kehittämistä, kannustamista ajoneuvokannan uudistamiseen ja energiatehokkuuteen sekä esimerkiksi sähkönsaannin riittävyyden varmistamista.


Mitä kansallinen energia- ja ilmastostrategia linjaa liikenteestä:

  • Päästövähennystoimenpiteet liikenteessä kohdistetaan erityisesti tieliikenteeseen, jossa päästövähennyspotentiaali on suurin
  • Suomen tavoitteena on saada liikenteeseen vähintään 250 000 sähköautoa ja 50 000 kaasuautoa vuoteen 2030 mennessä
  • Polttoaineiden bio-osuus nostettaisiin vuoteen 2030 mennessä 30 prosenttiin
  • Uusiutuvan energian investointitukia kohdennetaan ensisijaisesti liikenteen kehittyneitä biopolttoaineita tuottaviin laitoksiin
  • Biopolttoaineiden kasvava kotimainen tuotanto lisää myös metsäteollisuuden sivutuotteiden ja metsähakkeen käyttöä – politiikkatoimia kehitettäessä otettava huomioon metsäbiomassan saatavuus ja sen jalostusarvo eri käyttökohteissa
  • Liikennejärjestelmän energiatehokkuutta parannetaan esimerkiksi liikenteen uusia palveluita kehittämällä, kulku- ja kuljetustapoihin vaikuttamalla sekä älyliikenteen keinoja hyödyntämällä
  • Myös ajoneuvokannan uusiutumista nopeutetaan huomattavasti