Euroopan kauppakamarit: Epävarmuus leimaa taloutta 2017

Poliittinen ja taloudellinen epävarmuus leimaavat Euroopan taloutta 2017, osoittaa eurooppalaisten kauppakamarien kysely. Odotukset ensi vuodelle ovat epävarmemmat kuin vuosi sitten. Syinä ovat EU:n sisäiset haasteet, kuten Brexit, sekä Kiinan talouden ja USA:n politiikan suunta.

shutterstock_232560463

Eurooppalaiset kauppakamarit ja yritykset uskovat varovaiseen talouskasvuun myös 2017, jos talouspolitiikalla annetaan vetoapua niin viennille kuin kotimaiselle kysynnälle. Sisämarkkinoiden ja työmarkkinoiden toimivuus kaipaavat myös kauppakamarien mielestä parantamista. Tiedot ilmenevät eurooppalaisten kauppakamarien vuosittaisesta Eurochambres Economic Survey 2017 -kyselystä.

Myös suomalaisten yritysten luottamus talouden näkymiin on vahvistunut, mikä näkyy erityisesti halukkuutena palkata uutta työvoimaa. Noin 22 prosenttia yrityksistä ilmoittaa, että lisätyövoimalle on tarvetta ensi vuonna. Vastaava luku oli -40 prosenttia vuodelle 2015 ja -56 prosenttia vuodelle 2014.

Kansainvälistä kauppaa vahvistettava kasvavasta nationalismista huolimatta

“Epävarmuus on myrkkyä Euroopan taloudelle ja poliittiselle päätöksentekokyvylle”, toteaa Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja Timo Vuori.

Euroopan unionin ja sen jäsenmaiden haaste on Vuoren mukaan rohkeus tehdä kansainvälistymiseen ja kasvuun kannustavaa kauppa- ja talouspolitiikkaa tilanteessa, jossa populismi ja nationalismi kyseenalaistavat markkinatalouden ja vapaakaupan hyödyt ja vaatii protektionismia keinona palauttaa työpaikat Eurooppaan.

“Yksinomaan kotimaista kysyntää vahvistamalla Eurooppa ei pääse ulos näivettymiskierteestään. Sisämarkkinoiden tehokas toiminta on turvattava, mutta ennen kaikkea meidän on pärjättävä paremmin kansainvälisessä kaupassa ja investoinneissa”, toteaa Timo Vuori.

Luottamuksen ja näkymien vahvistaminen edellyttää Vuoren mukaan, että EU-politiikassa otetaan aidosti mittariksi kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistaminen. Esimerkiksi työvoiman, energian ja kuljetusten kustannuksiin on uskallettava vaikuttaa markkinaehtoisuutta lisäämällä.

“EU-sääntely tai sen kansallinen toimeenpano eivät saa vääristää eurooppalaisten yritysten hintakilpailukykyä suhteessa amerikkalaisiin tai aasialaisin kilpailijoihin. Eurooppa ei pysty säilyttämään nykyistä hyvinvointiaan, jos se ei pärjää paremmin maailmantaloudessa. Myös saavutetuista eduista pitää olla valmis tinkimään”, korostaa Vuori.

Lokakuussa 2016 toteutettuun Eurochambres Economic Survey 2017 kyselyyn vastasi kauppakamarit ja niiden yritysjäseniä 24 Euroopan maassa. Vastauksia saatiin kaiken kaikkiaan 50 500 kappaletta. Suomen osalta hyödynnettiin aikaisempien yritysbarometrien tuloksia.