Sote-ratkaisu on askel oikeaan suuntaan

Valinnanvapauden keskeinen asema hallituksen sote-ratkaisussa on väestön, kansantalouden ja yritysten näkökulmasta myönteinen asia. “Uudistus tuo tasa-arvoa sote-palveluiden saantiin, vaikka erityissairaanhoidon osalta uudistus jäi keskeneräiseksi”, Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa arvioi.

leena-linnainmaa-web

Linnainmaan mukaan hallitus on ottanut merkittävän askeleen ratkoessaan kansantalouden ja hyvinvoinnin kannalta keskeisen kysymyksen eli perustason sote-palvelujen tehokkaan tuottamistavan.

“Uudistuksen onnistuminen edellyttää, että tavoitteena oleva kustannusten kasvun hillitseminen toteutuu.”

Perustason palveluissa siirrytään laajaan valinnanvapauteen, mutta maakunta päättää erityistasolla, missä laajuudessa valinnanvapaus toteutetaan. Alarajana kuitenkin on, että 15 prosenttia erityistason palveluista on valinnanvapauden piirissä.

“Erityistason palveluiden osalta valinnanvapauden jättäminen 18 eri maakunnan päätettäväksi tulee johtamaan kirjavuuteen ja vaihtelevaan palvelujen laatuun. Erityistason valinnanvapauden piiriin siirtyvää osuutta tulee lisätä, jotta palvelut saadaan tuotettua mahdollisimman tehokkaasti”, sanoo Linnainmaa.

Uudistuksen keskeiset linjaukset

Sote-keskukset tuottavat perustason palvelut

Vuoden 2019 alusta asiakas voi valita vuodeksi kerrallaan sote-keskuksen, josta hän saa hoitajan ja lääkärin perustason palveluita sekä sote-palveluihin liittyvää neuvontaa. Asiakkaat maksavat asiakasmaksun. Sote-keskukset voivat olla julkisessa tai yksityisessä omistuksessa, kunhan ne ovat yhtiömuotoisia. Sote-keskus saa korvauksen asiakkaista pääosin kapitaatiopohjalta eli sen mukaan, kuinka moni henkilö on valinnut kyseisen palveluntuottajan, mutta noin viidennes korvauksesta muodostuu kannustinosuudesta. Sen määrittelee maakunta. Kela operoi maksuliikenteen.

Alkuvaiheessa rahamääräisesti noin neljännes sote-palveluista on valinnanvapauden piirissä. Toisessa vaiheessa vuosina 2021–22 valinnanvapauden palveluvalikoima laajenee. Valinnanvapaus olisi täysimääräisenä käytössä 1.1.2023, jolloin valinnanvapauden piirissä on kaksi kolmasosaa palveluista rahamääräisesti mitattuna.

Hallituksen julkistamassa valinnanvapausmallissa panostetaan koko väestön terveyden ja hyvinvoinnin tukemiseen ennaltaehkäisyn keinoin. Lisäksi väki jaetaan kolmeen osaan palvelun tarpeen mukaan.

Enemmistö väestöstä valinnanvapauden piirissä

Valtaosa, 60 prosenttia, väestöstä tarvitsee sote-palveluita vain satunnaisesti. Heillä on oikeus valita haluamansa sote-keskus vuodeksi kerrallaan mistä päin maata tahansa. Tarvittaessa he saavat käyttöönsä maksuseteleitä. Palvelun tuottaja voi olla joko yksityisen tai julkisen sektorin omistaja, ja asiakasmaksu on sama palvelun tuottajasta riippumatta.

Asiakassuunnitelma laajemmin palveluita tarvitseville

Osa väestöstä, 30 prosenttia, tarvitsee hoitoa ja palveluita laajemmin. Heille laaditaan tätä varten asiakassuunnitelma. Palveluita heille tuottaa itse valittu sote-keskus ja maakunnan liikelaitos asiakassuunnitelman mukaisesti. Tarpeen mukaan näille henkilöille myönnetään asiakasseteleitä tai laaditaan henkilökohtainen budjetti palveluihin.

Palveluiden suurkäyttäjät maakunnan syynissä

Pieni osa, 10 prosenttia, väestöstä tarvitsee paljon palveluita. Heille luodaan eheät hoito- ja palveluketjut. Maakunnan liikelaitos vastaa tarpeen arvioinnista, laaja-alaisesta asiakassuunnitelmasta sekä sen toteutumisesta. Kokonaisuus toteutetaan tiiviissä yhteistyössä asiakkaan valitseman sote-keskuksen kanssa.

Maakunnan liikelaitos tuottaa valinnanvapauden ulkopuolelle jäävät palvelut

Maakunnan liikelaitos tuottaa ne sosiaali- ja terveyspalvelut, jotka eivät ole valinnanvapauden piirissä. Näitä ovat useimmat sosiaalipalvelut, erilaiset seulonnat, kouluterveydenhuolto, vaativa erikoissairaanhoito ja laaja päivystys. Liikelaitos voi tuottaa niitä itse tai kilpailuttaa ja hankkia ns. ostopalveluina.

Lisätietoja:

Kauppakamariryhmän sote-teesit
Sote – kysymyksiä ja vastauksia