Kuntiin lisää yritysmyönteisiä valtuutettuja

Keskuskauppakamarin johtaja Johanna Sipola arvioi, että yrittäjäkentän yhteinen tavoite kevään kuntavaaleissa on, että valtuustoihin äänestetään yritysmyönteisiä valtuutettuja, jotka ymmärtävät yritysten merkityksen kuntien elinvoimalle.

Keskuskauppakamarin johtaja Johanna Sipola
Uudistus on kunnille hyvä hetki parantaa ja tehostaa omaa toimintaansa ja esimerkiksi lyhentää lupaprosessien käsittelyaikoja”, painottaa Keskuskauppakamarin johtaja Johanna Sipola. Kuva: Karl Vilhjálmsson.

”Kaikissa kunnan päätöksissä on otettava huomioon päätösten vaikutukset yritysten toimintaedellytyksille ja kilpailukyvylle.”

Sipolan mukaan elinvoimainen kunta on sellainen, jossa talous on kunnossa, byrokratia on mahdollisimman vähäistä, liikenne sujuu ja kunta luo hyvät puitteet yrittämiselle.

”Esimerkiksi kunnallisvero ei saa lähteä nousuun sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen, kaavoituksen ja lupaprosessien on oltava sujuvia ja työssäkäyntiliikenteen toimivaa.”

Sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen koulutus nousee kuntien suurimmaksi tehtäväksi. Koulutuksen pitää vastata työmarkkinoiden tarpeisiin ja koulutuksella on varmistettava osaavan työvoiman saatavuus.

Yrityspalveluista asiakaslähtöisempiä
Sipolan mukaan sote- ja maakuntauudistuksella pitää olla myönteisiä vaikutuksia yrittäjien toimintaympäristöön. Uudistuksen jälkeen yritysten palveluiden on oltava sujuvia ja entistä asiakaslähtöisempiä.

Merkittävä osa yrityspalveluista keskitetään maakuntien kasvupalveluihin, mutta kunnille jää hoidettavaksi elinvoimaisuus ja esimerkiksi yritysten kannalta tärkeä kaavoitus.

”Uudistus on kunnille hyvä hetki parantaa ja tehostaa omaa toimintaansa ja esimerkiksi lyhentää lupaprosessien käsittelyaikoja”, painottaa Sipola.

Sote-uudistuksen valinnanvapaus luo yrityksille uusia mahdollisuuksia osallistua sosiaali- ja terveyspalveluiden tuotantoon.

Kunta kiinni hyvään kasvukierteeseen
Sipola toivoo, että kunnat löytäisivät vahvuutensa, oman tapansa luoda elinvoimainen ja yritysmyönteinen kunta. Perusasioiden kuten koulujen, päiväkotien, infran ja asuntopolitiikan on oltava kunnossa.

”Usein elinvoimaisuus on kierre, hyvässä ja pahassa. Jossain tapauksessa kyse voi olla yrittäjämyönteisen asenteen luomisesta, mutta jossain tapauksessa elinvoimaisuus saattaa vaatia isompia kokonaisuuksia ja esimerkiksi kuntaliitoksia”, sanoo Sipola.

Sipolan mukaan on mahdollista, että Suomessa tarvitaan kuntaliitoksia. Jotta kunta voi säilyä itsenäisenä, sen pitää olla elinvoimainen.

”Velkarahalla kuntia ei voida pitää hengissä. Elinvoimaisuuteen on paljon mittareita, mutta on vaikea nähdä, miten tulevaisuus olisi taattu kunnissa, joissa syntyvyys on hyvin pientä. Meillä oli esimerkiksi viime vuonna 25 kuntaa, joissa syntyi alle 10 lasta.”