Ruotsin kokemukset auttavat Suomea omaksumaan parhaat sote-mallit

Sote-uudistuksesta käydään vilkasta keskustelua. Viimeksi on julkisuuteen tuotu väitteitä, että uudistus olisi Ruotsissa epäsuosittu ja epäonnistunut. Ideologiset näkemykset värittävät keskustelua, ja julkisuuteen on nyt syntynyt vääristynyt kuva Ruotsin kokemuksista.

Suomalaiset viranomaiset ovat selvittäneet valinnanvapausratkaisuja eri maissa. Viranomaisraportteihin perehtymällä saa asiasta neutraalimman kuvan. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) julkaisi marraskuussa 2016 raportin Hallintoalamaisesta aktiiviseksi valitsijaksi – Valinnanvapauden muotoutuminen sote-palveluissa

Suomalaisen tilanteen lisäksi raportti käsittelee valinnanvapautta Englannin ja Ruotsin sote-palveluissa. Nämä maat ovat hyviä vertailukohtia Suomelle, sillä niissä terveyspalvelut on tuotettu pääosin julkisen palvelujärjestelmän kautta, eivätkä järjestelmät ole vakuutuspohjaisia (Alankomaiden malli).  Molemmissa maissa asiakas voi valita julkisin varoin rahoitetun palvelun monimuotoisen tuottajakunnan joukosta.

Ruotsissa valinnanvapaus on tuonut tasa-arvoa tukevaa kehitystä, sillä palveluiden käyttö lisääntyi erityisesti alempien tuloluokkien alueiden väestössä.

Suomessa on nyt otollinen tilanne kehittää valinnanvapausjärjestelmää, kun verrokkimaita on olemassa ja niiden kokemuksia voidaan hyödyntää. Erityisen onnekasta tämä on Suomen kannalta, kun meillä on mahdollista välttää muiden maiden kohtaamia kivikkoja ja muotoilla järjestelmä muualla hyväksi havaittujen käytäntöjen avulla.

Palvelun tasa-arvoinen saatavuus

Tuoreessa julkisessa keskustelussa on esitetty, että Ruotsissa olisi valinnanvapaus johtanut yhdenvertaisuuden näkökulmasta ongelmiin. THL:n raportista on havaittavissa, että tosiasiassa ongelmat ovat liittyneet siihen, että eri alueiden laajan itsehallinnon maakäräjät ovat soveltaneet valinnanvapautta erikoissairaanhoidossa varsin vaihtelevassa mittakaavassa. Keskusta-oikeistoenemmistöiset maakäräjät ovat implementoineet erikoissairaanhoidon valinnanvapausjärjestelmiä huomattavasti laajemmin kuin vasemmistovetoiset maakäräjät. Tämä ilmiö on Ruotsissa koetun yhdenvertaisuusproblematiikan taustalla, eivätkä niinkään tasa-arvoon liittyvät kysymykset perusterveydenhuollossa.

Uudistuksesta vauhtia saava teknologinen kehitys voi kirittää digitalisaation hyödyntämistä ja etäyhteyksien avulla saatavia palvelukontakteja.

THL:n raportissa kerrotaan, että Ruotsissa valinnanvapaus on tuonut tasa-arvoa tukevaa kehitystä, sillä palveluiden käyttö lisääntyi erityisesti alempien tuloluokkien alueiden väestössä. Tämä onkin kustannusten hillitsemisen lisäksi Suomen sote-uudistuksen ydinasia: nykyistä tasa-arvoisempi hoitoonpääsy. Nykysysteemissä terveyskeskuksissa jonot ovat arkipäivää, kun taas yksityisellä puolella hoitoon pääsee nopeasti, jos pystyy tämän kustantamaan.

Syrjäseutujen palvelujen saatavuus

Sote-palvelujen saatavuus on harvaan asutuilla alueilla nyt Suomessa ongelmallista. Tilanne ei ainakaan pahene sote-uudistuksen myötä. Päinvastoin uudistuksesta vauhtia saava teknologinen kehitys voi kirittää digitalisaation hyödyntämistä ja etäyhteyksien avulla saatavia palvelukontakteja.

THL:n raportista ilmenee, sama ongelma koskee Ruotsia. Reuna-alueiden palveluiden saatavuus ei ole kehittynyt kaikkien toivomalla tavalla. Pienillä väestöpohjilla toimivaa tuotantoa on vaikea kehittää kustannusvaikuttavaksi toiminnaksi, ellei pystytä luomaan aivan uudentyyppisiä liikkuvia ja/tai sähköisiä palveluratkaisuja.

THL:n raportissa todetaan se sote-keskustelussa vaiettu tosiasia, että palveluntarjontaan voi vaikuttaa myös vaikeudet rekrytoida henkilöstöä harvaan asutuille seuduille. Tämä asia ei muutu toiseksi, olipa järjestelmä mikä tahansa, ellei palkkauksessa kyetä luomaan merkittäviä kannustimia syrjäseuduille muuttaville. Mutta kuten todettu, teknologinen kehitys, uudenlaiset ratkaisut ja liikkuvat yksiköt voivat edistää palvelujen saatavuutta syrjäseuduilla.

Järjestäjätahojen määrä ja rooli

THL:n raportissa todetaan myös se, että Suomen hallituksen linjausten mukaiset 18 maakunnallista järjestäjätahoa eivät takaa kovin leveitä hartioita talouteen ja osaamiseen. Raportissa todetaan, että tässä tilanteessa voi olla aiheellista jättää valinnanvapausmallin keskeisten periaatteiden luominen kansallisen ja/tai alueellisen (eikä siis paikallisen) kehittämisen piiriin.

Ruotsi on avoimen vertailutiedon tuotannossa ja järjestelmällisessä raportoinnissa huomattavasti Suomea edellä.

Avoin vertailutieto tuotannosta

Julkisessa keskustelussa on kannettu suurta huolta siitä, miten asukkaat osaavat valita palveluntarjoajan. Olennaista tässä on avoin ja selkeä tieto tarjolla olevista palveluista ja niiden laadusta. Ja jos henkilö ei osaa tai voi tästä huolimatta tehdä valintaa, sote-uudistuksessa on suunniteltu, että järjestelmä tekee tarvittavan valinnan hänen puolestaan.

Suomen on petrattava roimasti tiedon tuottamisessa. Ruotsi on avoimen vertailutiedon tuotannossa ja järjestelmällisessä raportoinnissa huomattavasti Suomea edellä. Tämä ilmenee THL:n raportista. Ruotsissa on myös luotu tukitoimia ja mekanismeja niille asiakasryhmille, jotka eivät itse kykene autonomiseen päätöksentekoon, jotta asiakkaan etujen mukaiset valinnat mahdollistuvat.

THL:n raportti toteaakin, että Suomessa on sote-uudistuksen yhteydessä erittäin keskeistä vastaavan yhtenäisen seuranta- ja vertailutiedon kehittäminen paitsi valintojen tueksi, myös ammattihenkilöiden, tuottajien, järjestäjätahojen ja kansallisen päätöksenteon tueksi.

Paras mahdollinen malli Suomeen

Hyödyntämällä muiden maiden kokemuksia ja teknologian kehitystä sote-uudistus voi täyttää sille asetetut odotukset eli hillitä kustannusten jatkuvaa kasvua ja tuoda palvelut nykyistä tasa-arvoisemmin kaikkien saataville. Ruotsin kokemukset – sekä hyvä että huonot – mahdollistavat Suomessa monen virheen välttämisen. Mikään järjestelmä ei ole täydellinen syntyessään. Ideologisista syistä uudistusta vastustavat lähtevät siitä, että uudistus voidaan toteuttaa vain alusta pitäen täydellisenä, jolloin uudistus jäänee toteutumatta. Siihen meillä ei kuitenkaan ole varaa.

Sote-uudistusta ei ole suunniteltu toteutettavaksi kertarysäyksellä. Vuonna 2019 alkavaksi kaavailtu valinnanvapaus koskisi silloin vain 10–30 prosenttia maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisrahoituksesta. Huolellinen valmistelu ja muiden maiden kokemuksista oppiminen sekä järjestelmän toimivuuden tarkka seuranta ja ripeät korjausliikkeet ovat ratkaisu sote-uudistuksen onnistumiseen.