Yhtenäispatentin toteutuminen viivästyy jälleen

Iso-Britannian pääministerin ilmoitus uusista vaaleista viivästyttää Euroopan yhtenäispatenttijärjestelmän syntyä. Hetken jo näytti siltä, että uusi järjestelmä aloittaisi toimintansa vielä kuluvan vuoden aikana Brexitistä huolimatta. Yhtenäispatentin avulla olisi mahdollista yhdellä hakemuksella saada suoja keksinnölle kaikkiin mukaan liittyneisiin EU-maihin.

EU:n jäsenvaltiot ovat neuvotelleet yhtenäispatentista laskutavasta riippuen runsaat 40 vuotta. Yhtenäispatentin piti tulla voimaan jo kuluvan vuoden aikana, mutta Iso-Britannian viimekesäinen EU-eroa koskeva kansanäänestys on viivästyttänyt jäsenmaiden ratifiointipäätöksiä. Asiasta ei ole puuttunut yllättäviä käänteitä, kun Iso-Britannia ilmoitti viime marraskuussa jatkavansa omaa ratifiointiprosessiaan. Niinpä yhtenäispatenttijärjestelmän väliaikaisen soveltamisen oletettiin voivan alkaa kuluvan kevään lopulla. Toisin tulee kuitenkin käymään, sillä Iso-Britannian uusien vaalien odotetaan pysäyttävän sen parlamentin työskentelyn kuluvan viikon jälkeen ja yksi viikko ei ole riittävä aika ratifiointivalmistelun loppuun viemiseen.

Edellytyksenä uuden järjestelmän voimaantulolle on, että vähintään 13 EU-maata ratifioi yhdistettyä patenttituomioistuinta koskevan sopimuksen. Näiden maiden joukkoon tulee kuulua kolme eniten patentoivaa EU-maata, eli Saksa, Ranska ja Iso-Britannia. Iso-Britannialla on tärkeä rooli uudessa järjestelmässä, sillä se tulee isännöimään osaa patenttituomioistuimen keskusjaostosta. Tällä hetkellä 12 EU-maata on ratifioinut sopimuksen, viimeisimpänä Italia kuluvan vuoden helmikuussa. Latvia ratifioinee seuraavana. Ratifiointivalmistelu on edelleen hieman kesken myös Saksassa.

Uudessa järjestelmässä patentin tulee saamaan voimaan mukana olevissa EU-maissa yhdellä hakemuksella ja yhdellä maksulla. Tämä olisi selkeä parannus nykyjärjestelmään nähden, sillä nyt jokaiseen jäsenmaahan on haettava erillinen patenttisuoja.

Tällä hetkellä patenttisuoja on mahdollista saada kussakin EU-maassa joko kansallisella hakemuksella tai perinteisen eurooppapatentin kautta. Perinteisen eurooppapatentin hakeminen ei muutu, sillä sitä haetaan jatkossakin Euroopan patenttivirastosta, eli EPOsta. Nykyisin EPOn kautta myönnettävä eurooppapatentti pitää vielä saattaa erikseen voimaan halutuissa sopimusvaltioissa. Toteutuessaan uusi yhtenäispatentti loisi kolmannen vaihtoehdon. Tällöin EPO voisi hakemuksesta myöntää eurooppapatentille kaikkien mukaan liittyneiden EU-maiden alueelle yhtenäisen suojan, eli yhtenäispatentin. Siitä voisi muodostua hyvä vaihtoehto, kun yritys miettii itselleen kustannuksiltaan hyvää ja tehokasta tapaa suojata omat tuotteet ja palvelut.

Uuteen järjestelmään kuuluu olennaisena osana yhdistetty patenttituomioistuin, joka ratkaisisi sekä perinteisiä eurooppa- että yhtenäispatentteja koskevia riitoja. Uudella patenttituomioistuimella olisi yksinomainen toimivalta. Jatkossa yritysten ei siis tarvitsisi aloittaa eri jäsenvaltioissa päällekkäisiä oikeudenkäyntejä, jotka koskisivat samaa patenttia, vaan yksi prosessi riittäisi. Nyt oletetaan tuomioistuimen voivan täysimääräisesti aloittaa toimintansa 2018. Tällöin järjestelmän väliaikainen soveltaminen alkaisi vielä kuluvana vuonna.

Yhtenäispatentista toivotaan paljon yhteismarkkinoiden ja talouskasvun näkökulmasta. Toivoa sopii, että poliittista tahtoa uuden järjestelmän synnyttämiseen edelleen löytyy. Selvää kuitenkin on, että Iso-Britannian asema tulee olemaan epäselvä pitkään, sillä siitä tullaan päättämään Brexit-neuvotteluissa.