Vaatiiko valinnanvapauden onnistuminen yhtiöittämistä?

Valinnanvapauden onnistuminen edellyttää kilpailuneutraalia asetelmaa sote-keskusten palveluntuottajien välille. Palveluntuottajien välille on luotava tasapuolinen ja reilu kilpailuasetelma riippumatta siitä edustavatko he julkista, yksityistä vai kolmatta sektoria. Yhtiöittäminen olisi selkein ja läpinäkyvin tapa luoda neutraali kilpailuasetelma.

Valinnanvapausmalli, jota Suomeen on suunniteltu, rakentuu nimenomaan tällaisen monituottajamallin varaan. Ideana on, että sote-keskuksia omistavat ja pyörittävät erilaiset tahot: julkinen sektori, järjestöt sekä eri kokoiset yritykset. Asiakkaalla on suora mahdollisuus valita, mistä sote-keskuksesta hän haluaa perustason palvelunsa saada.

Monituottajamalli sekä asiakkaan suora valinnanvapaus synnyttävät yhdessä kilpailua palveluntarjoajien välille. Kilpailu ohjaa palveluntuottajat hoitamaan potilaat mahdollisimman hyvin ja tehokkaasti. Tieto palveluiden saatavuudesta ja laadusta purkaa jonoja ja parantaa hoidon laatua. Pyrkimys tehokkuuteen levittää parhaita käytäntöjä ja kannustaa hyödyntämään uusinta teknologiaa. Yksityinen sektori kirittää julkista.

Yhtiöittäminen olisi paras ja EU-oikeuden mukainen tapa synnyttää kilpailua. Ilman, että myös maakunnan omistamat sote-keskukset yhtiöitetään, tasapuolista ja neutraalia kilpailuasetelmaa palveluntuottajien välille on vaikea synnyttää. Jos maakuntien sote-keskukset toimisivat esimerkiksi liikelaitoksina, olisi niiden toimintaedellytykset muun muassa verokohtelun ja riskien osalta muita sote-keskuksia paremmat. Tämä vääristäisi kilpailua ja estäisi varsinkin pk-yritysten pääsyn markkinoille.

Kilpailuneutraliteetin ja kilpailun syntymisen lisäksi onnistunut valinnanvapaus vaatii kustannusten läpinäkyvyyttä. Sote-uudistuksen yksi tärkeimmistä tavoitteista on kustannusten kasvun hillitseminen 3 miljardilla eurolla. Tällä hetkellä meillä ei ole yksityiskohtaista kuvaa terveydenhuollon eri toimenpiteiden kustannuksista. Tiedämme vain, että kustannukset kasvavat kestämätöntä vauhtia, mutta samanaikaisesti palveluiden laatu ja saatavuus rapautuvat. Yhtiöittäminen olisi selkein tapa tehdä kustannukset läpinäkyviksi ja saada kustannukset kuriin.

Perustuslakivaliokunnalta odotetaan lausuntoa valinnanvapauteen liittyen tällä viikolla. Kiistan alla on arvioitu olevan nimenomaan maakuntien sote-keskusten yhtiöittämiseen liittyvät pykälät. Jos yhtiöittämisestä luovuttaisiin, tarkoittaisi se merkittäviä muutoksia hallituksen esitykseen. Tilanteesta ei selvittäisi pelkästään pykäliä paikkailemalla vaan tilanne vaatisi uuden kokonaisarvion. Jos valinnanvapausmalli joudutaan rakentamaan uudestaan, on varmistettava, että onnistuneen valinnanvapauden peruspalikat löytyvät myös uudesta mallista. Onnistunut valinnanvapaus edellyttää:

  1. Kilpailuneutraalia toimintaympäristöä soten palveluntuottajille. Julkisten, yksityisen ja yhteisöjen on saatava tuottaa palvelut tasapuolisessa ja reilussa kilpailuasetelmassa.
  2. Asiakkaan suoraa valinnan mahdollisuutta.
  3. Kilpailua, jotta hoidon laatu ja tehokkuus paranevat. Vain kilpailu, jossa yksityiset toimijat pääsevät kirittämään julkisia toimijoita voi levittää parhaita käytäntöjä ja kannustaa hyödyntämään uusinta teknologiaa. Kilpailua syntyy, jos kilpailuneutraliteetti palveluntuottajien välillä toteutuu.
  4. Kustannusten läpinäkyvyyttä. Ilman läpinäkyvyyttä sote-uudistuksen säästötavoitteita ei ole mahdollista saavuttaa.