Vapaakaupan torjuntavoitto – G20:n anti yritysten silmin

Viikonlopun G20-huippukokous Hampurissa tullaan muistamaan ilkivaltaiseksi muuttuneista mielenosoituksista sekä presidenttien Trump ja Putin ensikohtaamisesta. Aikaisempien vuosien tapaan G20-johtajat saivat lopulta aikaiseksi myös päätöslauselman. On syytä arvioida kokouksen antia myös yritysten näkökulmasta ja antaa kouluarvosanat.

  1. AVOIN KAUPPA: Päätöslauselmassa ilmaistaan selvä tuki vapaakaupalle, monenkeskiselle yhteistyölle (ml WTO) ja kahdenvälisille kauppasopimuksille sekä investointien merkitykselle työn ja kestävän kasvun luomisessa. Protektionismi yhä tuomitaan, mutta samalla sallitaan ”oikeus käyttää sopivia kauppainstrumentteja markkinahäiriöissä”. Myös lahjontaa luvataan kitkeä nykyistä tehokkaammin kilpailun vääristäjänä.

Arvio: Vapaakauppa sai torjuntavoiton, mutta USA:n presidentti Trumpin käden jälki näkyy. Kauppasodan välitön uhka toistaiseksi ohitse, mutta pinnan alla kytee yhä uhkia.
Arvosana: 8

 

  1. KESTÄVÄ KASVU: Päätöslauselmassa ilmastaan tuki kestävän kasvun edellytysten vahvistamiselle julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöllä. Yksityisten investointien ja teknologian hyödyntämistä halutaan edelleen edistää. Mutta ilmasto- ja energiapolitiikassa USA:n irtiotto Pariisiin sopimuksesta näkyy. USA:n ja muiden G20-maiden näkemysero on tuotu kirjauksissa esille.

Arvio: Kestävä kasvu on kaikkien tavoitteena, mutta keinoista vallitsee erimielisyys USA:n irtioton vuoksi. Tavoitteiltaan ja aikataulultaan väljään Pariisin ilmastosopimukseen liittyy ehkä enemmän symboliikkaa kuin aitoja tulosodotuksia. Ei USA voi yksin muuttaa tulevaa kehitystä, vaikka toki markkinahäiriöitä se voi aiheuttaa. Resurssi- ja energiatehokkuus sekä vähäpäästöisyys ovat jatkossakin eri maiden ja yritysten kilpailukyvyn keskiössä. Yksityisellä osaamisella ja teknologialla on yhä keskeinen merkitys.

Arvosana: 8
 

 

  1. EDISTYVÄ DIGITALISAATIO: Päätöslauselma osoittaa kuinka kaikki vannovat nyt digitalisaation nimiin ja haluavat edistää asiaa. Keinoista toki on näkemyseroja esimerkiksi vapaan ja valvotun internetin osalta. Kaikki ymmärtävät kuitenkin, että digitalisaatio edistää kestävää, ilmastoystävällistä ja resurssitehokasta kasvua eri maissa sekä nostaa tuottavuutta.

Arvio: Digitalisaatio tuli tässä kokouksessa pysyvästi G20-pöytiin. Hyvä jos se aidosti edistää asian nopeampaan kehittymistä ja laajempaa hyödyntämistä. Huono jos se teemana politisoituu entisestään ja pirstaloituu eri maaryhmien kesken.

Arvosana: 8 ½

 

  1. RAHOITUKSEN SAATAVUUS: Päätöslauselmassa luvataan jatkaa toimia rahoitusmarkkinoiden sääntelyn kehittämiseksi (ml. Basel III). Huomio on vahvasti riskienhallinnan ja läpinäkyvyyden kehittämisessä, vähemmän sijoittajien ja pankkeja kasvavassa sääntelytaakassa sekä sen seuraamuksissa yritysten rahoituksen saannin vaikeuttajana.

Arvio: G20 jatkaa edelleen finanssikriisin ”jälkisammutustöitä”. Sijoittajien, pankkien ja yritysten huolet sääntelyn vaikutuksista rahoituksen hintaan ja saatavuuteen tuntuvat unohtuneen jälleen.

Arvosana: 6

 

  1. ENNAKOITAVA VEROTUS: Päätöslauselmassa luvataan jatkaa toimia modernisoida kansainvälistä verotusta. Keskeisenä työkaluna ”reilun verotuksen” luomisessa tuntuu olevan OECD:n BEPS-hanke. Myös digitalisaatio vaikutukset verotukseen aiotaan selvittää.

Arvio: Kansainvälisen verokeskustelun avainsanoja ovat tällä hetkellä reiluus ja läpinäkyvyys. Tämä haastaa myös yrityksiä. Toisaalta tiivistä valtioiden kansainvälisestä yhteistyöstä riippumatta verokilpailua tulee jatkossakin olemaan eri maiden kesken. Olennaista olisi varmistaa yritysten kannalta, että verotus on ennakoitavaa ja kestävään kasvuun kannustavaa.

Arvosana: 7


Loppuarvio – yritysten kannalta tyydyttävä kokousanti  – arvosana 7 ½

Yritysten kannalta G20-huippukokous vältti pahimmat riskit, mutta ei myöskään nostanut kunnianhimon tasoa aikaisemmasta. Parhaimmillaan G20-maiden tiivis ja toimiva yhteistyö voi viedä merkittävästi eteenpäin esimerkiksi kansainvälisen talouden sääntelyä suuntaa, joka nopeuttaa kestävää kasvua, vahvistaa avointa ja tervettä kilpailua sekä lisää työpaikkoja ja kaupankäyntiä. Heikoimmillaan G20-linjaukset voivat jäädä nousevien kansallisten intressien jalkoihin.

Markkinoiden ja niitä ohjaavien keinojen ennakoitavuuden kannalta G20-yhteistyöllä on yhä keskeinen merkitys niin yritysten kuin kansalaisten kannalta. G20-yhteistyöllä voidaan pohjustaa asioita, jotka sitten ripeämmin saadaan eteenpäin esimerkiksi 164 jäsenmaan WTO:ssa puhumattakaan 193 jäsenmaan YK:ssa. Samalla voidaan myös vahvistaa johtavien talouksien päämiesten yhteisymmärrystä akuuteista haasteista. Tämä G20-kriitikkojen olisi myös muistettava näinä epävakaina aikoina.
G20 ja Suomi: Suomen elinkeinoelämä on myös mukana G20-seurannassa ja -vaikuttamisessa Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n ja eurooppalaisten kauppakamarien Eurochambersin kautta. Keskuskauppakamarin edustajat osallistuvat tarvittaessa eri teemoja koskevaan asiantuntijavalmisteluun.