Toimitusjohtajat kaipaavat hallituksiin lisäosaamista

Suomalaisyritysten hallitusten osaaminen on nykytilanteeseen nähden hyvällä tasolla. Tilanne on toinen, kun arvioidaan tulevaisuutta. Varsinkin toimitusjohtajat toivovat hallituksilta vahvempaa osaamista yrityksen tulevien haasteiden kannalta. Kauppakamareiden PK-hallitusbarometristä ilmenee myös, että hallitukset antavat itselleen huomattavasti paremmat arvosanat kuin saavat toimitusjohtajilta.

Kuva: Roni Rekomaa, Lehtikuva.

Hallitusten ja toimitusjohtajien näkemyserot ilmenevät kauppakamareiden PK-hallitusbarometristä, johon vastasi 1200 yrityksen edustajaa eri puolilta Suomea helmikuussa 2017. Vastaajista oli toimitusjohtajia lähes 800, hallituksen puheenjohtajia ja jäseniä lähes 400. Vastaukset eroavat merkittävästi hallitustyön merkityksen ja toimivuuden suhteen riippuen siitä, onko vastaajana toimitusjohtaja vai hallituksen puheenjohtaja tai muu jäsen.

Tulevaisuus haastaa hallitukset
Toimitusjohtajat ja hallitusten jäsenet ovat melko tyytyväisiä yrityksen hallituksen osaamiseen yrityksen nykytilanteen kannalta, kun lähes 80 prosenttia katsoo asian olevan kunnossa.

Hallitusten saamat arvosanat ovat selvästi heikommat, kun arvioidaan tulevaisuutta. Pohtiessaan yrityksen kasvutavoitteita, kansainvälistymistä ja teknolgista murrosta varsinkin toimitusjohtajat kaipaavat hallituksiin lisää osaamista, sillä vain 28 prosenttia toimitusjohtajista on tyytyväisiä yrityksen hallituksen nykyosaamiseen tulevaisuuden haasteiden kannalta. Sen sijaan hallitusten jäsenistä 39 prosenttia katsoo asian olevan kunnossa.

“Kun alle kolmannes PK-yritysten toimitusjohtajista katsoo hallituksen olevan iskussa yrityksen tulevien haasteiden kannalta, omistajien pitäisi nyt panostaa uusien hallituskandidaattien kartoittamiseen. Erityisen tärkeää tämä on suunniteltaessa toiminnan laajentumista, kansainvälistymistä tai digiloikkaa”, toteaa Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa.

Hallitustyöhön kaivataan lisäpanostusta
Haasteita on paitsi hallituksen osaamisessa myös panostuksessa hallitustyöhön. Niin kokousvalmistautumisen kuin kokoustyöskentelynkin osalta hallitusjäsenet arvioivat hallituksen toiminnan korkeammalle kuin toimitusjohtajat.

“Nähtävästi hallituksissa on myös passiivisia jäseniä, kun vain alle kolmannes toimitusjohtajista (31 %) katsoo, että kaikki jäsenet panostavat ja osallistuvat riittävästi hallitustyöhön. Hallitusjäsenet näkevät tilanteen hieman valoisampana, mutta heistäkin alle puolet (43 %) ovat tyytyväisiä kaikkien hallitusjäsenten panostukseen. Hallituksissa tuntuu siis olevan myös vapaamatkustajia”, Linnainmaa summaa tuloksia.

Toimitusjohtajat odottavat hallitukselta strategiatyötä ja sparrausta
Hallituksen keskeinen rooli on katsoa tulevaisuuteen ja tehdä strategisia linjauksia. Hallitusjäsenet näyttävät olevan varsin tyytyväisiä hallitusten strategiatyöhön, sillä peräti 40 prosenttia heistä antaa siitä täydet pisteet, mutta toimitusjohtajista puolta harvempi. Heikompia arvosanoja 1–3 toimitusjohtajat antavat kaksi kertaa niin usein kuin hallitusten jäsenet.

Hallituksen keskeinen tehtävä on myös tuoda uusia näkökulmia yrityksen toimintaan. Neljännes hallitusten jäsenistä antaa hallitukselle tästä täydet pisteet, kun toimitusjohtajista puolta harvempi näkee tilanteen yhtä auvoisena.

Toimitusjohtajat tuntuvat myös kaipaavan hallitukselta lisää haastamista ja sparraamista, kun toimitusjohtajista yli 40 prosenttia antaa keskinkertaisen tai heikon arvosanan. Hallitusjäsenistä sen sijaan yli 70 prosenttia antaa tästä hyvän tai erittäin hyvän arvosanan.

Yliarvioivatko hallitukset itsensä?
Kauppakamareiden PK-hallitusbarometrissä ilmeni laajasti, että hallituksen jäsenet antavat selvästi toimitusjohtajia paremmat arvosanat hallitustyöstään. Lisäksi yli 40 prosentissa PK-yrityksistä ei tehdä hallitustyön arviointia.

“Kun toimitusjohtajat arvioivat hallituskokoonpanoja ja -työskentelyä selvästi hallitusjäseniä kriittisemmin, on aihetta kysyä, yliarvioivatko hallitukset itsensä ja ottaa asia esille seuraavassa hallitustyön arvioinnissa. Näkökulma on turhan suppea, jos toimitusjohtajaa ei oteta mukaan arviointiin,” kehottaa Linnainmaa.

 

Lisätietoja:
Kauppakamareiden PK-hallitusbarometri