Suhdanneodotukset vaihtelevat eri puolilla Suomea

Alueiden kasvunäkymissä on suuria eroja. Keski-Suomen teollisuuden ja Pohjois-Suomen palveluiden näkymät ovat parhaat. Hämeessä palveluyritysten suhdanneodotukset ovat muuta maata varovaisemmat, mutta teollisuudessa ja rakentamisessa alue on yksi kärkialueista.

Suomen taloudella menee hyvin, ainakin verraten hyvin. Selitys on kansainvälisen talouden kysynnässä, joka antaa vauhtia viennille ja teollisuustuotannolle. Bruttokansantuote (bkt) kääntyi jo viime vuonna lähes kahden prosentin kasvuun pitkän taantuman jälkeen.

Suomen taloudella menee hyvin, ainakin verraten hyvin. Selitys on kansainvälisen talouden kysynnässä, joka antaa vauhtia viennille ja teollisuustuotannolle.

Myös tämän vuoden toteutuneet luvut ovat myönteisiä. Konkurssit ovat vähentyneet, kuluttajain luottamus on vahvaa, työttömyys vähentynyt ja työllisyysaste noussut.

Samoin yritysten odotukset lähitulevaisuudesta ovat positiiviset.

EK:n uusimman suhdannebarometrin mukaan teollisuuden, rakentamisen ja palveluiden loppuvuoden näkymät ovat parantuneet. Kesän 2017 barometrikyselyyn vastasi lähes 1 200 yritystä, jotka työllistävät Suomessa 250 000 ihmistä.

Iso kuva ei ole koko kuva

Kansantaloutta kuvaavien lukujen taakse kätkeytyy kuitenkin alueiden kirjava todellisuus.

Alueet eivät ole veljeksiä – niiden elinkeinorakenteet vaihtelevat ja niiden välillä on tuloeroja. Lisäksi väestö jakautuu epätasaisesti alueittain.

Niinpä aluetaloudet kehittyvät paitsi eri tahtiin myös eri suuntiin.
Suomessa on 70 seutukuntaa. Vuosina 2000–2013 bkt henkeä kohti laski etenkin metsäteollisuusseuduilla. Yhtä huonosti kävi myös Salon seutukunnassa, mikä selittyy ICT-teollisuuden vaikeuksilla.

Positiivinen ääripää löytyi samalla jaksolla yllättäen Tunturi-Lapista ja Pohjois-Lapista. Kummallakin seudulla bkt per capita kasvoi tuntuvasti. Kasvun ilmeinen lähde oli matkailuelinkeino.

Positiivisuus vaihtelee

Barometrit ovat kyselytutkimuksiin perustuvia selvityksiä, joissa suhdannenäkymiä kuvataan saldoluvuilla.

Plusmerkkinen saldoluku kertoo siitä, että vastaajissa on enemmän niitä, joiden odotukset ovat positiiviset, ja negatiivisen saldoluvun viesti on tietysti käänteinen.

Heinäkuussa julkistetun EK:n barometrin mukaan koko elinkeinoelämän saldoluku oli +14, teollisuuden +10, rakentamisen +18 ja palveluiden +16. Nämä luvut ovat jonkin verran pitkän ajan keskiarvoa parempia.

Alueiden välinen vaihtelu näkyy oheisesta taulukosta

Teollisuuden odotukset olivat optimistisimpia Keski-Suomessa (+27). Keski-Suomen teollisuus- ja rakennusyritysten tuotannon kasvu jatkuu myös syksyllä. 85 prosenttia vastaajista kertoi, että kapasiteetti oli täyskäytössä jo keskikesällä.

Palveluyritysten positiivisimmat odotukset vallitsivat Pohjois-Suomessa. Siellä niiden saldoluku oli 24. Yksi selitys on IT-palveluyritysten menestys Oulun alueella.

Hämeessä vallalla varovaisuus

Varovaisimpia olivat Pirkanmaan teollisuusyritykset (+3) ja Hämeen palveluyritykset (–5).

Alueiden vertailussa suhdannebarometrin perusteella on siis muistettava, että odotuksia kuvaavat luvut ovat suhteellisia.

Pirkanmaan ja Hämeen lukujen takana on erilaiset selitykset. Pirkanmaan teollisuuden vastaajista 95 prosenttia arvioi suhdanteiden pysyvän lähikuukausina ennallaan, ja lähes 90 prosenttia ilmoitti, että tuotantokapasiteetti oli jo täyskäytössä.

Hämeen palveluyritysten myynti oli kasvanut ja sen odotettiin myös kasvavan hiukan seuraavan vuosineljänneksen aikana.

Niiden tilannearvioon sekoittui kuitenkin myös synkempi vivahde: tuotantokustannusten ja myyntihintojen suhde oli viime kuukausina kehittynyt epäedulliseen suuntaan.

Alueiden vertailussa suhdannebarometrin perusteella on siis muistettava, että odotuksia kuvaavat luvut ovat suhteellisia. Ne ennakoivat tilanteen paranemista suhteessa vastaajien kyselyhetken tilanteisiin, ja tilanteet vaihtelevat.

Kasvukeskuksilla tärkeä rooli

Moni alue vasta toipuu taantumasta, mutta on sellaisiakin alueita, joilla on koettu jo pari parempaa vuotta.

Alueen tilanne riippuu paljon siitä, millainen dynamiikka vallitsee sen kasvukeskuksissa.

Parhaimmillaan on kyse ”positiivisesta rakennemuutoksesta”. Sellainen vallitsee erityisesti Uudessakaupungissa, missä Valmet Automotiven tehdas palkkaa tänä vuonna yli 1 000 uutta työntekijää. Myönteisiä esimerkkejä ovat myös telakkakaupungit Turku ja Rauma, alueittensa veturit.

Pullonkaulana työvoiman tarjonta

Monella alueella kasvu vasta orastaa, mutta silti sen rajoitukset ovat jo näkyvissä.
Viime suhdannebarometrissa yllättävän moni yritys raportoi tuotantokapeikoista. Itä-Suomessa peräti kaksi kolmasosaa teollisuus- ja rakennusyrityksistä oli törmännyt erilaisiin tuotannollisiin pullonkauloihin.

Palveluissa vastaava ennätys syntyi Lounais-Suomessa, missä runsaat 50 prosenttia palveluyrityksistä kertoi törmänneensä kapeikkoihin.

Monella alueella kasvu vasta orastaa, mutta silti sen rajoitukset ovat jo näkyvissä.

Käytännössä hankalin rajoite on ammattitaitoisen henkilöstön saatavuus. 29 prosenttia Itä-Suomen teollisuus- ja rakennusyrityksistä raportoi rekrytointiongelmista. Uudenmaan vastaava luku oli 26 prosenttia.

Palvelusektorin hankalin rekrytointitilanne vallitsi Uudellamaalla ja Lounais-Suomessa. Uusmaalaisista palveluyrityksistä työvoiman saatavuusongelmista raportoi 16 prosenttia ja lounaissuomalaisista 17 prosenttia.

Näin kertovat kauppakamarit alueensa suhdannenäkymistä

Kauppakamarin uutishuone haastatteli viiden kauppakamarin toimitusjohtajia heidän alueidensa suhdannenäkymistä. Otoksessa ovat mukana Helsingin seudun, Turun, Oulun, Kuopion alueen ja Kymenlaakson kauppakamarit.

Helsingin seudun kauppakamarin toimitusjohtaja Heikki Perälä sanoo, että väestön nettokasvu – 18 000 asukasta vuodessa – muodostaa hyvän perustan seudun taloudelle, jonka kasvu jatkuu jo neljättä vuotta peräkkäin.

Suhdannebarometri ennakoi Uudellemaalle, että kasvu jatkuu lähikuukausina ja että yritykset myös kasvattavat työvoimaansa.

Perälä pitää erityisenä ilonaiheena sitä, että tuotanto kasvaa kaikilla keskeisillä toimialoilla.
Hän muistuttaa Helsingin seudun suuresta merkityksestä koko kansantaloudelle.
Seudulla on neljännes Suomen väestöstä sekä lähes kolmannes maan työpaikoista, ja siellä syntyy runsas kolmasosa maan bruttokansantuotteesta.

Varsinais-Suomi nousussa

”Varsinais-Suomen teollisuus on hyvässä nousussa”, sanoo Turun kauppakamarin toimitusjohtaja Minna Arve.

”Varsinais-Suomen teollisuus on hyvässä nousussa”

Myös EK:n suhdannebarometri vahvistaa käsityksen, että Lounais-Suomen talousnäkymät ovat kohentuneet.
Arve huomauttaa, että maakunnan työllisyysaste näyttää nousevan lupaavasti, ja Lounais-Suomen kaupan ja teollisuuden – erityisesti teknologiateollisuuden – liikevaihto kasvaa.

ICT Pohjois-Suomen salaisuus

Pohjois-Suomen yritysten tuotanto kasvaa kuluvan vuoden jälkipuoliskolla, jos suhdannebarometrissa mitatut odotukset toteutuvat.

”Kainuussa vetää matkailu”

Oulun kauppakamarin toimitusjohtaja Jari P. Tuovinen pitää vahvaa ICT-osaamista edustamansa alueen kilpailukyvyn tärkeimpänä osatekijänä. Pohjois-Suomessa on ICT-toimialalla nyt yli 11 000 työpaikkaa, enemmän kuin Nokian huippuvuosina.
Tuovisen mukaan taloustilanteen paraneminen on näkynyt jo puolitoista vuotta.
Rakentaminen on vauhdissa osin Fennovoiman Hanhikivi-projektin ansiosta.

”Kainuussa vetää matkailu”, hän sanoo. Kainuuseen on saatu uusia asiakkaita sekä Keski-Euroopasta että Kiinasta.

Itä- ja Kaakkois-Suomi plussalla

Itä-Suomen alueen suhdannenäkymät ovat plussan puolella. Palveluissa odotukset ylittävät maan keskiarvon.

”Erityisesti Varkaudessa ja Ylä-Savossa vientiteollisuus on hyvässä kasvussa”

”11 vuotta sitten alkanut metsä-ja paperiteollisuuden rakennemuutos on kääntynyt voitoksi”

”Erityisesti Varkaudessa ja Ylä-Savossa vientiteollisuus on hyvässä kasvussa”, sanoo Kuopion alueen kauppakamarin toimitusjohtaja Silja Huhtiniemi.

Myös Kaakkois-Suomen yritysten odotukset ovat varovaisen myönteiset. Toimitusjohtaja Jouko Lehtoranta pitää Kymenlaakson kauppakamarin alueen suhdannenäkymiä positiivisina.

”11 vuotta sitten alkanut metsä-ja paperiteollisuuden rakennemuutos on kääntynyt voitoksi”, hän arvioi.