Liikenne on murroksessa – aineksia liikennejärjestelmän kehittämiseen kootaan parhaillaan

Suomen vienti on lähtenyt viimein vauhtiin. OECD-maissa, jonne suurin osa Suomen vientituotteista menee, kysyntä tuotteillemme on selvässä kasvussa. Liikenneratkaisuilla varmistetaan, että tuotteet saadaan sujuvasti Suomen eri osista satamiin ja kohdemaihin. Liikenneväylien pullonkauloista ei saa tulla kasvun jarruja.

Logistiikan ja liikenteen merkitys on Suomelle erittäin keskeinen. Suomesta on pidemmät etäisyydet markkinoille kuin monella keskeisellä kilpailijamaalla. Lisäksi kuljetusmatkat ovat pitkiä Suomen sisälläkin. Tärkeimpien vientireittien sujuvuus minimoi etäisyyshaittaa nopeuttamalla kuljetuksia, parantamalla kuljetusajan ennustettavuutta ja alentamalla kuljetuskuluja, kun kalusto ei rikkoudu tai yritys ei joudu käyttämään kiertoteitä.

Kauppakamarit ovat julkaisseet listan Suomen tärkeimmistä liikenneverkon korjaus- ja kehittämiskohteista. Listalla vastataan tarpeeseen kehittää liikennejärjestelmää pitkäjänteisesti niin, että logistinen asemamme paranee. Kaikki listalle päässeet hankkeet palvelevat alueensa yritysten elinvoimaa. Niukkojen resurssien vuoksi lista on laadittu niin, että hankkeita voidaan toteuttaa osissa tai pidemmällä aikavälillä.

Viime vuonna lanseerattu liikenteen korjausvelkaohjelma oli liikennejärjestelmälle välttämätön toimenpidekokonaisuus, jolla hillittiin onnistuneesti huonokuntoisten teiden, siltojen ja rataosuuksien määrän kasvuvauhtia. Väylien kuntoon on kuitenkin satsattava jatkossakin ja nykyistä pitkäjänteisemmin. Ongelmana on ollut, että liikennejärjestelmää kehitetään poukkoilevasti hallituskausittain ja poliittisten suhdanteiden mukaan. Tämä vaikeuttaa olennaisesti liikennejärjestelmän pitkäjänteistä kehittämistä.

Liikenteen hallinto ja säätely ovat kuitenkin nyt murroksessa. Murroskohdissa on riskinä, että asiat voivat mennä myös nykyistä huonommin. Mahdollisuutena on myös, että saamme liikennejärjestelmän, joka palvelee entistä paremmin yritystemme kilpailukykyä.

Kaikista puolueista koostuva parlamentaarinen liikennetyöryhmä pohtii parhaillaan kiivaasti keinoja, joilla väylien kuntoa voitaisiin parantaa ja liikennejärjestelmää kehittää. Yksi mahdollisuus on laatia liikenteen pitkän aikavälin suunnitelma, jollaista myös Ruotsi käyttää. Suunnitelma voisi olla 10-12 vuoden pituinen.

Liikenteen uudet toimijat muuttavat myös tapoja kehittää liikennejärjestelmää. Maakuntauudistuksessa 18 uutta maakuntaa ottaa vastuuta liikennesuunnittelusta ja tienpidosta lakkautettavien ely-keskusten sijaan. Muuttuvan liikennehallinnon vaatimia askelmerkkejä ja eri toimijoiden yhteispeliä pohditaan parhaillaan.

On välttämätöntä, että liikenteen hallinnot isot muutokset toteutetaan niin, että liikenteen kipeästi kaipaamat resurssit eivät vaarannu. Tärkeää on myös estää Suomen siiloutuminen varsinkin, kun yhteys ulkomaailmaan on meille niin tärkeä.

Artikkeli on julkaistu alun perin Kuljetus & Logistiikka -lehdessä 18.9.2017.