Vaihteeksi hyviä talousuutisia Venäjältä

Viime vuodet Venäjän talouskasvu on ollut nihkeää. USA:n ja Euroopan ajautuminen finanssikriisiin sekä poliittisten suhteiden jäätyminen Venäjän kanssa Krimin valtauksen johdosta työnsivät Venäjän talouden taantumaan. Kaupparajoitukset ja alhainen öljyn hinta ovat jarruttaneet maan talouskasvua jo useamman vuoden. Vaikka poliittisissa suhteissa ei ole tapahtunut merkittävää lientymistä, on nouseva öljyn hinta piristänyt Venäjän taloutta.

Vuoden 2017 aikana on Venäjän taloudessa tapahtunut selvästi käänne parempaan. Maan bruttokansantuote kasvoi huhti-kesäkuussa 2,5 prosenttia vuotta aiemmasta, kun vielä tammi-maaliskuussa kasvua oli vain 0,5 prosenttia. Hyviä talousuutisia on kuulunut eri puolilta Venäjää. Teollisuustuotanto on kasvanut Venäjän kaikilla kahdeksalla suuralueella, eli federaatiopiireissä. Kuluvalle vuodelle 2017 Venäjälle ennustetaan kokonaisuudessaan 1,5 prosentin talouskasvua. Aika näyttää, jääkö kasvu tilapäiseksi, vai onko kyse pidempiaikaisesta jaksosta.

Kauppa ja matkailu piristymässä

Suomelle Venäjän talouden piristyminen on ilouutinen pitkän laskukauden jälkeen. Suomen vienti Venäjälle kasvoi alkuvuonna 19 prosenttia vuoden takaisesta. Tullin tuoreimpien tilastojen mukaan kasvua on ollut kaikissa tavararyhmissä. Toki paperi ja sellu, koneet ja laitteet sekä kemian tuotteet ovat tavaraviennin kärjessä. Tällä hetkellä Venäjä on Suomen viidenneksi tärkein vientimaa. Itämeren kaasuputkihanke ja halventuneen raakaöljyn tuonnin kasvu ovat keskeiset syytä siihen, että Venäjä on kuluvan vuoden aikana noussut myös Suomen suurimmaksi tuontimaaksi.

Venäjän merkitys Suomen kauppakumppanina on edelleen keskeinen. Äänekosken ja muiden biojalostuslaitosten raaka-ainetarpeen johdosta myös puun tuonnin uskotaan lähiaikoina kasvavan, ellei Venäjä ryhdy taas yllättävin protektionistisiin toimiin puutavaran viennin rajoittamiseksi. Tästä syystä onkin erinomaista, että Suomen ja Venäjän tullien pääjohtajat ovat sopineet säännöllisestä yhteistyöstä ja he ovat perustaneen erillisen työryhmän seuraamaan puukaupan ja sen tullauksen kehitystä. Itärajan toimivuus on avainasemassa viennin ja tuonnin kasvaessa.

Vahvistuneen ruplan ansiosta venäläiset turistit ovat palaamassa Suomeen. Venäläisten matkailijoiden määrä on kasvanut 19 prosenttia vuoden takaisesta. Pohjois- ja Etelä-Karjalassa tämä on havaittu myös kesän aikana, vaikka huippuvuosiin on vielä matkaa. Useat suomalaiset matkailuinvestoinnit on rakennettu nimenomaisesti kiinalaisten ja venäläisten matkailijoiden kasvun varaan. Pietarin alueen ja Luoteis-Venäjän matkailijoille Suomi on yhä luonteva ja turvallinen vierailukohde.

Pakotteet ja protektionismi kaupan jarruna

Venäjällä olisi kaikki eväät nopeampaankin talouskasvuun, mutta se edellyttäisi öljyvetoisen maan talouden rakenteiden uudistamista. Nyt länsimaisen teknologian ja osaamisen hyödyntäminen on rajallista kauppapakotteista johtuen. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, ettei Venäjän ja lännen suhteissa ole tapahtumassa nopeaa muutosta myönteiseen suuntaan. Pakotteet sekä vastapakotteet pysyvät paikallaan.

Venäjän käynnistämä tuonninkorvauspolitiikka on suomalaisten ja muiden länsimaisten yritysten kannalta on huolestuttava asia. Sillä ohjataan hankintoja venäläisten yritysten toimitettavaksi. Kun samaan aikaan maan liiketoimintaympäristöä rasittava ennakoimaton sääntely, lupaprosessit sekä byrokratia, useat länsimaiset yritykset ovat vähentäneet tai jopa kokonaan luopuneet Venäjä-investoinneistaan. Euroopan komission kaupanesteselvitysten mukaan eurooppalaiset vientiyritykset kohtaavat eniten kaupan esteitä Venäjällä ja Kiinassa. Myös viime vuonna julkaisu Team Finland-selvitys vahvisti saman suomalaisyritysten osalta.

Venäjällä talous ja politiikka ovat tiukasti sidoksissa. Maan politiikassa ei uskota olevan merkittäviä muutoksia tiedossa. Talouspolitiikassakaan ei uskota isoihin muutoksiin ainakaan ennen vuoden 2018 presidentin vaaleja.

Suomella ja Venäjällä toimivat kauppasuhteet

Suomen ja Venäjän poliittiset ja taloudelliset suhteet ovat säilyneet hyvinä ja toimivina, vaikka kansainvälisessä politiikassa on uusia uhkakuvia. Presidentti Niinistö ja Suomen hallitus sekä yrityselämä ovat taitavasti ylläpitäneet kahdenvälisiä suhteita Venäjän kanssa. Rajanaapurin ja kauppakumppanin kanssa on tehtävä yhteistyötä, oli maailmanpoliittinen tilanne mikä hyvänsä.

Tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku, totesi jo presidentti J.K. Paasikivi, joka toimi aikanaan pankinjohtajana ollessaan Keskuskauppakamarin ja Kansainvälisen kauppakamarin puheenjohtajana. Venäjä tulee aina olemaan yksi Suomen tärkeimmistä kauppakumppaneista, joten yhteistyötä tarvitaan kaikilla tasoilla. Suomalaiset kauppakamarit pyrkivät omalta osaltaan vahvistamaan pragmaattista yhteistyötä eri tasoilla venäläisten kollegoiden kanssa helpottaakseen suomalaisyritysten kaupankäyntiä Venäjällä.

Seuraavan kerran suomalaisilla ja venäläisillä yrityksillä on erinomainen tilaisuus luoda uusia kauppasuhteita Pietarissa 26.10.2017 järjestettävässä Finnish Business Day -tapahtumassa.

Kirjoittaja Timo Vuori on Kansainvälisen kauppakamarin maajohtaja ja Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja. Kirjoitus julkaistu Pohjois-Karjalan kauppakamarilehdessä syyskuussa 2017