Petokset ja tietoriskit kohdistuvat yhä useampaan yritykseen – suuret valikoituvat kohteiksi

Varsinkin suuriin yrityksiin kohdistuva rikollisuus on lisääntynyt voimakkaasti viimeisen kolmen vuoden aikana. Puolet suurista yrityksistä ilmoittaa, että liiketoimintaan kohdistuvien rikosten tai väärinkäytösten määrä on kasvanut. Tiedot ilmenevät koko maan kattavasta Yritysten rikosturvallisuus 2017selvityksestä.

Yritysten rikosturvallisuus 2017 on neljäs koko maan kattava selvitys, jossa tarkastellaan yrityksiin kohdistuvan rikollisuuden kehitystä ja yritysten keinoja torjua rikoksia ja väärinkäytöksiä. Keskuskauppakamarin ja Helsingin seudun kauppakamarin aikaisemmat selvitykset on julkaistu 2012, 2008 ja 2005.

Suuret yritykset valikoituvat useammin rikoksen kohteeksi

Kaikista vastaajayrityksistä 44 prosenttia arvioi, että rikosten ja väärinkäytösten määrä on kasvanut viimeisen kolmen vuoden aikana. Etenkin suurissa yrityksissä kasvu koetaan voimakkaana. Kun vuonna 2012 lisääntyneistä rikoksista raportoi 34 prosenttia, oli nyt osuus peräti 52 prosenttia.

Kaupan alan yritykset ilmoittivat toteutuneista tietoriskeistä useimmin.  Yrityksiin kohdistuvat tietomurrot ovat kaikilla toimialoilla tietoriskien kärjessä, mutta identiteettikaappauksissa on selvä nousutrendi. Kaikilla toimialoilla osuudet ovat kasvussa.

Suurista yrityksistä peräti 28 prosenttia ilmoitti, että yrityksen identiteetti on kaapattu tai yritetty kaapata. Pienissä yrityksissä osuus oli viisi prosenttia. Petoksia kohtasi yllättäen useammin suuret kuin pienet yritykset: pienistä ja keskisuurista yrityksistä 12–13 prosenttia ja suurista joka neljäs (25 prosenttia).

”Yritysten riskit tulevat yhä useammin verkosta. Monet kasvavista turvallisuusuhkista, kuten identiteettivarkaudet ja petokset, piinaavat yhä useampia yrityksiä yli toimialarajojen. Petosten tekotavoissa hyödynnetään usein sitä, että suurissa yrityksissä työntekijät eivät aina tunne toisiaan. Yritykset voivat varautua tapauksiin ainakin ohjeistamalla henkilöstöä”, Keskuskauppakamarin asiantuntija Kaisa Saario neuvoo.

Yritykset tarvitsevat uusien turvallisuusuhkien torjumiseksi tietoa.

”Erityisen hälyttävää on, että osa yrityksistä ei saa tarvitsemaansa tietoa rikosilmiöistä viranomaisilta eikä muistakaan lähteistä. Kaupan alalla tietoa tarvitsee 45 prosenttia yrityksistä ja muilla aloilla kolmannes”, asiantuntija Panu Vesterinen Helsingin seudun kauppakamarista toteaa.

Yrityksen jatkuvuuden turvaamisessa vielä tehtävää

Kauppakamarit kannustavat yrityksiä panostamaan tietopääoman ja jatkuvuuden turvaamiseen. Palvelualan yritykset suojaavat tietoja muita toimialoja monipuolisemmin. Teollisuusyritykset tunnistavat parhaiten kilpailijaa kiinnostavan kriittisen tiedon. Kaupan alan yritykset jäävät näistä jälkeen suojaustoimissa. Rakennusalalla tietoriskejä kohdataan vielä vähiten, mutta alan yritykset panostavat jatkossa aikaisempaa enemmän tietoturvallisuuteen.

Kauppakamarien mukaan yritysten jatkuvuuden ja tietopääoman turvaaminen vaatisi muuttuvassa toimintaympäristössä lisää panoksia. Kaikista vastanneista yrityksistä vain hieman yli kolmasosalla oli jatkuvuussuunnitelma. Suuristakin yrityksistä neljäsosa ei ollut tehnyt suunnitelmaa. Jatkuvuussuunnittelulla varaudutaan mahdollisiin ongelmatilanteisiin kuten tietojen tai toimitilojen osittaiseen tai täydelliseen tuhoutumiseen tai avainhenkilöiden yllättävään menettämiseen.

“Yrityksillä on merkittävä rooli koko yhteiskunnan häiriöidensietokyvyssä. Siksi jatkuvuussuunnitelmien määrää on saatava lisättyä kaikissa yrityskokoluokissa. Suunnitelmassa määritellään muun muassa, mitkä toiminnot ovat kriittisiä ja miten pitkään ne voivat olla keskeytyneenä. Jatkuvuussuunnitelma ohjaa yritystä tekemään pitkäjänteistä kehitystyötä ja auttaa suuntaamaan resursseja tehokkaalla tavalla”, Panu Vesterinen  summaa selvityksen tuloksia.

“Yritysten rikosturvallisuus 2017 – riskit ja niiden hallinta”-selvitys toteutettiin verkkokyselynä keväällä 2017. Siihen vastasi 762 yritystä, eri puolelta Suomea kaikilta toimialoilta ja kaikenkokoisista yrityksistä. Selvityksen ovat laatineet Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari yhteistyössä Huoltovarmuuskeskuksen ja Suomen kauppakamarien kanssa.

Lue lisää