Yritysten ääni esiin – mitä mieltä kaupan ala on liikenteen kehittämisestä?

Kaupan alan merkitys työllistäjänä ja alueen elinvoiman luojana on merkittävä. Kaupan alan ketjut ovat viiden suurimman työllistäjän kärkijoukossa. Kaupan alalle saavutettavuus ja hyvät yhteydet ovat kriittisiä, sillä kaupan alan yrityksistä 70 prosenttia valitsee sijainnin hyvien liikenneyhteyksien perusteella. 84 prosenttia alan yrityksistä pitää väylien kuntoon panostamista kiireellisimpänä liikennetoimenpiteenä. Tiedot perustuvat koko maan kattavaan Alueiden kilpailukyky -selvitykseen.

Liikenneasioissa kaupan ala ja kauppaa palveleva elintarviketeollisuus jäävät usein keskeisten vientialojen varjoon. Tieyhdistyksen ja Keskuskauppakamarin Tiet&Kauppa -seminaarissa kuultiin yritysten, järjestöjen ja viranomaisten näkemyksiä kauppaa koskettaviin liikenteen haasteisiin.

Miten kaupan ala vastaa liikenteen päästövähennystavoitteisiin?

Vuoteen 2030 mennessä Suomen on vähennettävä liikenteen, maatalouden ja asumisen aiheuttamia päästöjä 39 prosentilla vuoden 2005 tasosta. Yritykset vähentävät kuljetusten päästöjä muun muassa kalusto-, polttoaine- ja reittivalinnoilla sekä vaikuttamalla kuljettajan ajotapaan.

”Oikea kalusto oikeaan suoritteeseen, jolloin polttoainetta menee vähemmän”, toteavat yritykset päästövähennyskeinoista.   Mahdollisuus kokeilla isompia HCT-rekkoja kiinnostaa yrityksiä, koska näiden käyttö näyttäisi pienentävän sekä päästöjä että yritysten kuljetuskustannuksia kuljetettua yksikköä kohden.

”HCT-pilotti on yksi elementti, jolla voidaan vaikuttaa kuljettamisen päästöihin. Keskon HCT-pilotin ”ekorekkaan” mahtuu tuplasti rullakkoja normaaliin yhdistelmään verrattuna. Polttoaineen kulutus rullakkoa kohden on parhaimmillaan jopa 26 prosenttia pienempi kuin normaaliyhdistelmällä, kertoo logistiikkapäällikkö Jussi Hytönen Keskosta.

Suomessa on käynnissä useita pilotteja, joissa kokeillaan HCT-rekkojen sopivuutta Suomen teille. Viranomaiset eivät ole kuitenkaan vielä vahvistaneet, voidaanko piloteista siirtyä siihen, että suuremmat ajoneuvot voisivat vakinaisesti kulkea niillä reiteillä, jotka sen kestävät. On selvää, että nykyistä pidempien tai painavampien ajoneuvojen laajempi käyttö pitää olla hallittua. ”Pitää olla selkeää tietoa, millä tiellä voidaan ajaa isompia massoja”, Liikenneviraston ylijohtaja Mirja Noukka painottaa.

Liikenteen turvallisuusvirasto pitää kokemuksia ympäristönäkökulmasta lupaavina. ”Normirekkaan verrattuna HCT-rekalla on suurempi kuormatila, pienempi liikennöintitarve ja pienemmät päästöt. Muutos on nykytilaan verrattuna merkittävä. Kokeiluilla kilometrejä ja tietoa on jo kertynyt niin paljon, että ainesta rohkeampiin säädösmuutoksiin olisi”, johtava asiantuntija Otto Lahti Liikenteen turvallisuusvirastosta pohtii.

Saadaanko maitolitrat tiloilta hyvin kauppaan nyt – entä jatkossa?

Raaka-aineiden ja tuotteiden kuljetusketjut kulkevat niin kantateitä kuin valtateitä pitkin.

Valio käyttää liikenneverkkoa monipuolisesti.  Maidon keräilyautot liikkuivat viime vuonna yli 22 miljoonaa kilometriä ja tästä yli puolet oli alempiasteisella verkolla, joka jää usein paitsioon liikenteen määrärahojen jaossa.  ”Maitoauton on päästävä tiloille ainakin joka toinen päivä – säästä ja tien kunnosta riippumatta”, toteaa Valion logistiikkajohtaja Petteri Laine.

Vähäliikenteisellä verkolla, jossa maitoautot liikkuvat, huonokuntoisia tieosuuksia on eniten. ”Viiden vuoden kuluttua meillä on iso ongelma”, ennustaa Tieyhdistyksen Jaakko Rahja korjausvelan määrästä.  Yritykset eivät näe uusia maksuja ratkaisuina tiestön korjausvelkaan, koska vain osa liikenteeltä kerättävistä varoista käytetään väylien ylläpitoon. Rahoitustason pitää kuitenkin mahdollistaa mittavaksi kasvaneen korjausvelan vähentäminen.

Tieverkko mahdollistaa miljardien tulot kaupan kautta. ”Jos Suomessa olisi ymmärretty missä käytössä tieverkko on, niin meillä ei olisi mitään korjausvelkaa”, toteaa Keskuskauppakamarin liikennevaliokunnan puheenjohtaja, johtaja Jorma Mäntynen WSP:stä. Loppuvuodesta valmistuu Mäntysen luotsaama tutkimus, joka tuo esille sen, miten eri toimialat käyttävät tiestön eri osia ja miten kuljetukset kohdentuvat väyläkohtaisesti.

Miten talvikunnossapito onnistuu? Entä mitä haasteita on kaupunkien jakeluliikenteessä?

Tiestön talvihoidon laatuvaatimukset ovat päivä- ja yöaikaan samanlaiset. Valion logistiikkajohtaja Petteri Laineen mukaan haasteena on kuitenkin se, että talvihoidon kunnossapito ja liukkauden torjunta vaihtelee liikaa urakoitsijan ja alueen mukaan. Näin ei voi olla. Pelissä on turvallisuus.

”Talvikunnossapito on pääkaupungissa haasteellista. Talvikunnossapito on kuitenkin vain yksi kaupunkien jakelu-, jäte- ja huoltoliikenteen monista haasteista. Yöaikainen jakelu- ja jäteliikenne pitäisi ehdottomasti sallia, sillä se helpottaisi pääkaupunkiseudun ruuhkia ja yritystoimintaa. Ruuhka-aikana ei jakelua tai jätteiden keräystä pitäisi tehdä, kun ne voi tehdä muina aikoina”, toimitusjohtaja Heikki Kovanen painottaa. Pohjoismaiden suurimman kauppakamarin liikennevaliokuntaa luotsaavalla taksiyrittäjällä on kokemusta myös suurten kaupunkien elintarvikelogistiikasta.

Eri toimijoiden yhteistyöllä tuloksia

Liikenneverkkoa ei voi kehittää ilman aktiivista ja avointa vuoropuhelua elinkeinoelämän ja viranomaisten kanssa. Liikenteen korjausvelkaohjelmaa on kiitelty elinkeinoelämän tarpeiden kuuntelemisesta. Yritykset ovat voineet vaikuttaa siihen, mihin määrärahat kohdennetaan.

Rahoituksen ja suunnittelun lyhytjänteisyys vaikeuttaa korjaustarpeisiin vastaamista. Tarvetta 10-12 vuoden suunnitelmalle olisi.
”Suomen tapa suunnitella on hallituskausittainen – tieto rahoitusnäkymistä on lyhyt”, toteaa Liikenneviraston ylijohtaja Mirja Noukka. ”Digitalisaation avulla voidaan kuitenkin tehostaa väylänpitoa”, Noukka lisää.

Valion maitoautoista on jo kymmenen vuoden ajan lähetetty yksilöityä paikkatietoa pahimmista tiestön korjauskohteista viranomaisille. Valion Petteri Laine uskoo, että tiedonvaihtoa voitaisiin edelleen kehittää mobiilidatan avulla.

Yhteistyöllä ratkotaan myös kaupan toimitusketjujen digitalisaatiohaasteita. Valtaosa suomalaisista päivittäistavarankaupan yrityksistä on pieniä, alle 50 henkilön yrityksiä, joiden omat resurssit digitalisoida toimintaa ovat rajalliset. Tämä on käytännössä ollut kasvun este varsinkin, kun verkkokauppa ja automatisaatio asettavat toimijoille uusia vaatimuksia.

”Yhden töpselin kautta pienikin tavarantoimittaja pääsee kaupan ryhmittymien kanssa yhteyteen. Golli-palvelulla voidaan korvata satoja kahdenvälisiä yhteyksiä, mikä on alustatalouden resurssitehokkuutta parhaimmillaan, kuvaa logistiikka-asiantuntija Mikko Luokkamäki GS1 Finlandista kaupan ryhmittymien yhteistyön tuloksia.

Tieyhdistys ja Keskuskauppakamari summasivat seminaarissa teesejä liikenteen kehittämiseen:

  • Kunnossa oleva tieverkko on edellytys yritysten, alueiden ja Suomen kilpailukyvylle!
  • Tieverkkoa pitää kehittää pitkäjänteisesti ja elinkeinoelämän kanssa yhteistyössä!
  • Kaupan kuljetukset vaativat nykyistä parempaa tasoa teiden ja katujen talvihoidolta!
  • Ilmastotavoitteiden saavuttamisessa laaja keinovalikoima – myös kuljetusten optimointi tärkeää
  • Mitkään liikenteen rahoitusmallit eivät saa lisätä yritysten logistiikkakustannuksia

Tieyhdistys ja Keskuskauppakamari järjestivät 26.10 Tiet&Kauppa – tiet elinkeinoelämän tukena -seminaarin, jonka tavoitteena oli tuoda yritysten ääntä esille liikenneasioista. Kolmivaiheisen seminaarisarjan päätösseminaari keskittyi kaupan alaan ja haasteisiin tieverkolla. Kaksi aiempaa tilaisuutta on keskittynyt matkailua-alan ja metsäteollisuuden liikennetarpeisiin.