Veropolitiikan on tuettava kilpailukykyä

Suomen kilpailijamaissa linja on selvä: yritysverotuksen kilpailukyvystä on pidettävä huolta.

Suomessa keskustellaan varjobudjettien innoittamana siitä, minkälaista veropolitiikkaa meillä pitäisi tehdä. Kilpailijamaissa linja on selvä: yritysverotuksen kilpailukyvystä on pidettävä huolta.

OECD:ssa ja EU:ssa on viime vuosina sovittu useista veronkierron vastaisista toimista, joilla pyritään suitsimaan myös aggressiivista verosuunnittelua. Näitä toimia on jo saatettu osaksi Suomen lainsäädäntöä, ja implementointi jatkuu tulevina vuosina.

Veronkierron vastaisten toimien vastapainoksi monissa EU-maissa on tehty tai ollaan tekemässä päätöksiä yhteisöverokannan alentamiseksi. Kilpailukykyä halutaan pitää yllä yhteisöverokantaa laskemalla esimerkiksi Hollannissa, Belgiassa, Isossa-Britanniassa ja Ruotsissa.

Ruotsi on toteuttamassa veronkiertodirektiivin mukaiset korkovähennyksen rajoitukset, mutta samalla se palauttaa näin keräämänsä lisäverotuotot yrityksille yhteisöverokannan alennuksena. Jos esitys hyväksytään, laskee Ruotsin yhteisöverokanta ensi vuonna 20 prosenttiin.

Talouskasvua tukevaa veropolitiikkaa ei ole otettu tosissaan pelkästään kilpailijamaissamme. Myös OECD:n tulevien vuosien veropoliittinen agenda rakentuu oikeusvarmuuden ja kestävällä pohjalla olevan talouskasvun varaan.

Kun otetaan huomioon vuonna 2014 alennetun yhteisöverokantamme dynaamiset vaikutukset ja verotuottojen kaikki yllättänyt kasvu, ei voi kuin ihmetellä, mihin perustuu ajatus yritysverotuksen kiristämisen positiivisesta vaikutuksesta verotuottoihin.

Veronkierron vastaisten toimien täytäntöönpanossa pitää ottaa mallia Ruotsista. Kun toisesta päästä kiristetään, on samalla syytä löysätä toisesta päästä. Kilpailukykyinen yritysverotus kuuluu yritystoiminnan perusedellytyksiin. Sen avulla turvataan myös verotulojen tehokas kertyminen.

Ann-Mari Kemell
verotuksesta vastaava johtaja,
Keskuskauppakamari

Kirjoitus on julkaistu alun perin Talouselämässä 29.11.2017.