Tavarantarkastus ratkaisee riidan yli puolessa tapauksista

Erimielisyydet työsuoritteiden tai isojen hankintojen laadussa eivät ole harvinaisia. Jos neuvottelut ongelmatilanteissa eivät etene tai osapuolilla on hyvin erilaiset käsitykset mahdollisesta virheellisyydestä, on hyvä pitää mielessä Keskuskauppakamarin hyväksymät tavarantarkastajat (HTT). Tavarantarkastaja on puolueeton asiantuntija, joka annetun toimeksiannon perusteella arvioi tavaroita ja työsuorituksia ja antaa kohteen kunnosta, virheistä tai vahingoista tarkastuskertomuksen. Tavarantarkastajalta voi tilata myös kohteen arvonmäärityksen.

Kiistanalaisten kysymysten selvittely alkaa tavarantarkastuksesta

Tavarantarkastajan käyttäminen on suositeltavaa etenkin tilanteessa, jossa kaivataan ulkopuolisen ja objektiivisen asiantuntijan näkemystä kiistanalaiseen tilanteeseen. Toisinaan osapuolet haluavat pitää kiinni omista näkemyksistään, eikä asioissa eteenpäin pääseminen enää onnistu ilman ulkopuolista apua. Tavarantarkastajan tehtäviin ei kuulu tuomarina toimiminen, joten hän ei voi tarkastuskertomuksessaan velvoittaa osapuolia mihinkään suorituksiin. Vastuukysymysten selvittely saa kuitenkin usein merkittävää lisäapua tavarantarkastuksesta. Mikäli tarkastettavassa kohteessa on jokin virheellisyys, tulee tavarantarkastajan ottaa kantaa virheen syyhyn ja sen syntyajankohtaan. Pyydettäessä hän voi myös antaa arvionsa korjauskustannuksista tai määrittää arvonalenemaa. Ulkopuolinen näkemys auttaa usein osapuolia pääsemään sovintoon riitatilanteessa ja näin voidaan välttää kallis ja pitkä oikeusprosessi. Jos sopua ei synny, tavarantarkastajan lausuntoa voidaan käyttää oikeudenkäynnissä ja tarkastuksen suorittanut HTT voidaan kutsua todistajaksi.

Järjestelmän etuina puolueettomuus ja asiantuntemus

Tavarantarkastajalautakunta on laatinut strategian vuosille 2017–2022. Strategiatyön yhteydessä selvitettiin tarkastuksen tilaajilta sitä, mitä asiassa oli tavarantarkastuksen jälkeen käynyt. Vastaajista 50,5 prosenttia ilmoitti, että tapaus ratkesi sovintoon nimenomaan tarkastuskertomuksen perusteella, ilman oikeudenkäyntiä tai käsittelyä kuluttajariitalautakunnassa. Tapauksista 9,1 prosenttia päätyi sovintoon jollain muulla tavoin. Oikeuteen päätyi 16,3 prosenttia ja kuluttajariitalautakuntaan 2,3 prosenttia tapauksista. Kyselytutkimuksen mukaan niin tarkastusten tilaajat kuin oikeuslaitoskin pitävät tavarantarkastajajärjestelmän parhaimpina puolina asiantuntemusta ja puolueettomuutta. Vakuutusyhtiöt ja ulosottoviranomaiset lisäsivät näihin vielä luotettavuuden.  

Mitä tavarantarkastuksessa tapahtuu?

Tarkastuksen lähtökohdat määrittelee tavarantarkastajalle annetun toimeksiannon sisältö.   Tarkastuspyyntö tehdään suoraan tavarantarkastajalle, joka veloittaa tarkastuksesta käytetyn ajan mukaan. Tarkastuspalkkiosta vastaa lähtökohtaisesti tavarantarkastajan tilannut osapuoli. Osapuolet voivat sopia myös, että kustannukset maksetaan yhteisesti.

Tavarantarkastaja kutsuu tarkastustilaisuuteen kaikki välittömät osapuolet. Kaikkien läsnäolo itse tilaisuudessa ei kuitenkaan ole pakollista. Tilaisuudessa tavarantarkastaja tutkii kohteen toimeksiannossa mainitun laajuisena, ja osapuolilla on mahdollisuus esittää huomionsa ja näkemyksensä tarkastuksen kohteesta. Tavarantarkastaja ei ole viranomainen. Hänellä ei ole oikeutta suorittaa tarkastusta, jos kohteen haltija ei anna siihen lupaa. Näin ei kuitenkaan usein käy, koska valtaosassa tapauksista mahdollisen riitatilanteen ratkaisu on molempien osapuolten intresseissä.

Tavarantarkastaja laatii tehdyn tarkastuksen perusteella määrämuotoisen tarkastuskertomuksen, joka toimitetaan molemmille osapuolille. Tarkastuskertomus on lähtökohtaisesti toimitettava 4 viikon kuluessa tarkastustilaisuuden pitämisestä, mutta myös pidemmästä ajasta voidaan etenkin laajojen tarkastusten yhteydessä sopia. Vuoden 2018 alusta tarkastuskertomukset tullaan toimittamaan pääosin sähköisesti ja HTT-leima korvataan HTT-bränditunnisteella. Allekirjoituksen korvaa henkilökohtainen tarkastajanumero.

Valvottu järjestelmä

Tavarantarkastajajärjestelmä eroaa muista asiantuntijajärjestelmistä siinä, että tavarantarkastajien toimintaa ja tavarantarkastuksen menettelyllistä puolta sääntelee kirjallinen ohjesääntö, jonka noudattamista valvoo Keskuskauppakamarin tavarantarkastajalautakunta. Ohjesäännön vastaisesta menettelystä on mahdollisuus valittaa 3 kk:n määräajassa tarkastuskertomuksen allekirjoittamisesta. Tavarantarkastajien asiantuntemus tarkastetaan järjestelmään hakeutumisen yhteydessä ja heidän tulee uusia hyväksyntänsä kolmen vuoden välein.

Tyypillisiä tavarantarkastuksen kohteita ovat rakentamiseen liittyvät työsuoritukset, autojen käyvän arvon määritys tai koneiden ja laitteiden korjausten asianmukaisuus. Tavarantarkastajien keskuudesta löytyy kuitenkin erittäin monipuolisesti asiantuntijoita, joten tarkastuksen kohteena voivat olla myös esimerkiksi it-laitteistot, kuljetusvahingot, elintarvikkeet, tekstiilit tai huonekalut. Tavarantarkastajien yhteystiedot sekä heidän erityisalansa löytyvät Keskuskauppakamarin internet-sivuilta http://kauppakamari.fi/tavarantarkastus/.   

HTT-tavarantarkastajat ovat puolueettomia ja ammattitaitoisia asiantuntijoita, jotka suorittavat palveluiden ja tavaroiden teknisiä tarkastuksia eri asiantuntemusalueilla. HTT-tarkastuksia teetetään esimerkiksi kun tarvitaan puolueetonta arviota siitä, onko auton maalaus asianmukainen, onko kylpyhuoneen vesieristykset tehty normien mukaisesti tai vastaako tuotantolinjan toiminta sovittua. Suomessa toimii noin 200 tarkastajaa, jotka tekevät vuosittain noin 1000 tavarantarkastusta ympäri Suomea. HTT-nimikkeen edellytyksenä on alan koulutus ja pitkä työkokemus sekä HTT-kokeen hyväksytty suorittaminen. HTT-kokeen järjestää ja toimintaa valvoo Keskuskauppakamarin tavarantarkastajalautakunta.