Business Finland ei ole yksin ratkaisu kansainvälistymiseen

Yritysten kansainvälistymistä tukevista julkisista palveluista kannetaan aiheellisesti huolta (KL 24.1.). Seitsemän vuotta on kehitetty Team Finland -yhteistyötä, viimeisimpänä Finpron ja Tekesin yhdistäminen Business Finlandiksi.

Uutta on saatu aikaiseksi, mutta paljon on jäänyt saavuttamatta johtuen reviiri- ja puolustustaisteluista sekä muutoksen hitaudesta.

Nyt kun Tekes ja Finpro on yhdistetty elinkeinoelämänkin myötävaikutuksella, sille pitää antaa työrauha, jotta näkisimme, kuinka se pystyy saavuttamaan tavoitteet kansainvälistyvien yritysten määrän tuplaamisessa.

Tässä suhteessa olemme takamatkalla Ruotsiin, Tanskaan ja Saksaan verrattuna.

Uuden Business Finlandin on saatava nopeasti rivinsä kuntoon. Puolen vuoden siirtymä uuteen organisaatioon tuntuu pitkältä. Samalla on varmistettava vanhojen ja uusien asiakaspalveluiden saumaton toimivuus, mikä vaatii myös aktiivista viestintää yrityksille.

Jo tällä hetkellä yritykset ovat sekaisin siitä, mikä on Team Finland puhumattakaan Business Finlandista tai jostain Gazelle-valmennusohjelmasta.

Jos valtakunnallinen Team Finland ja Business Finland -palvelu saadaan kuntoon, niin seuraava haaste on varmistaa, etteivät maakuntien tulevat kasvupalvelut synnytä julkisen varoin turhia ja päällekkäisiä toimintoja.

Maakunnilla on houkutus rakentaa omat kasvu- ja kansainvälistymispolkunsa alueensa yrityksille.

Onneksi valtaosa suomalaisista pk-yrityksistä, etenkin suurimmat, osaa kasvaa ja kansainvälistyä ilman julkista tukea ja palveluita. Jos kansainvälistymistä edistäviä resursseja ulkomailla halutaan lisätä, ei ainoa vaihtoehto saa olla uuden ulkoministeriön virkamiehen tai Business Finlandin henkilön lähettäminen maailmalle.

Sen sijaan ratkaisua on haettava uudenlaisessa yhteistyössä, jossa jo kohdemaissa toimivat yksityiset toimijat ja yritysten rahoittamat Suomi-verkostot otetaan mukaan. Hyvä esimerkki on Saksan ulkomaankauppakamariverkosto AHK, jota rahoittaa niin valtio kuin yritykset. Meillä on vastaava toimintamalli Venäjän ja Ruotsin markkinoilla.

Miksi Business Finlandin resursseja pitäisi lisätä näissä maissa, joista jo löytyy toimiva kahdenvälinen kauppakamari?

Julkisen panoksen on oltava toissijainen yksityiseen verrattuna. Ulkomailla ja maakunnissa toimiva ja tehokas toimintamalli on rakennettava public-private -yhteistyöllä. Siinä riittää tekemistä seuraavallekin hallituskaudelle. Se vaatii myös yrityselämältä nykyistä proaktiivisempaa panosta.Kauppakamarit ovat valmiita luoviin ratkaisuihin yrityspalveluiden kehittämiseksi.

Timo Vuori
johtaja, Keskuskauppakamari

Kirjoitus on julkaistu alun perin kauppalehti:fi:ssä 6.2.2018.