EU:n ehdottama yritystoiminnan kestävyysluokittelu ei saa syrjiä suomalaisia yrityksiä

Euroopan komissio on tänään julkistanut kestävän rahoituksen toimintasuunnitelman, jossa se peräänkuuluttaa Eurooppaa ottamaan globaalin johtajan roolin USA:n vetäydyttyä Pariisin ilmastosopimuksesta. Laaja hanke sisältää muun muassa yritystoiminnan luokittelun kestävyyden suhteen ja yritysten raportointivelvollisuuksien kiristämisen. Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaan mukaan vaarana on, että uudet velvoitteet kasvattavat kustannuksia ja yritysten hallinnollista taakkaa, mutta eivät lisää todellista kestävyyttä. Myös yritystoiminnan kestävyysluokittelussa on oltava tarkkana, jotta se olisi oikeudenmukainen Suomen kannalta.

Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa. Kuva: Roni Rekomaa

Komission toimintasuunnitelman sisältönä on yritystoiminnan luokittelu kestävyyden suhteen, EU:n merkintä ympäristömyönteisille rahoitustuotteille, omaisuudenhoitajien ja institutionaalisten sijoittajien velvoittaminen ottamaan huomioon kestävyysnäkökohdat sijoituksissa, raportointivaatimusten tiukentaminen sekä kestävyyden sisällyttäminen pankkien ja vakuutusyhtiöiden vakavaraisuusvaatimuksiin.

Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaan mukaan on selvää, että yritysten pitkän tähtäimen menestys edellyttää ilmastonmuutoksen torjuntaa ja kestävyysnäkökulman huomioimista. EU:n pitää siitä huolimatta varoa sellaisia lisävaatimuksia, jotka lisäävät eurooppalaisten yritysten tarpeetonta byrokratiaa raportointivaatimuksilla.

“On ristiriitaista, että samaan aikaan kun Euroopan komissio yhtäällä selvittää pk-yritysten vähäistä pörssilistautumista ja sen esteiden purkua, ollaan toisaalla lisäämässä raportointivelvoitteita entisestään. Ei-taloudellisen raportointidirektiivin vaatimukset ovat kaiken lisäksi vasta hiljattain tulleet voimaan”, toteaa Linnainmaa.

Hankkeeseen kuuluu myös iso taksonomiatyö, jossa luokitellaan yritystoiminnan kestävyyttä.

“Suomen on oltava elinkeinoelämän kestävyysluokittelussa tarkkana, ettei luokittelua tehdä suomalaista elinkeinoelämää syrjien. Meillä on kokemusta siitä, että Suomen erityisolosuhteita ei järin hyvin EU:ssa tunneta. Esimerkiksi metsäteollisuus on useimmille eurooppalaisille vierasta, eikä sen perustumista uusiutuvuuteen ja kestävyyteen tunneta. Yritystoiminnan kestävyysluokittelulla voi olla kauaskantoinen vaikutus tulevaisuudessa, jos sitä käytetään esimerkiksi sijoituspäätösten kriteerinä”, Linnainmaa huomauttaa.

“Euroopan komissiolta on jo lähikuukausina tulossa säädösehdotuksia. Suomen on oltava hereillä ja torjuttava ne suunnitelmat, jotka eivät aidosti lisää yritystoiminnan kestävyyttä ja pitkän tähtäimen menestystä vaan aiheuttavat tarpeetonta hallinnollista taakkaa. Erityisesti on vaalittava yritystoiminnan kestävyysluokittelun oikeudenmukaisuutta, jotta suomalainen yritystoiminta ei joutuisi hankkeen maksajaksi”, Linnainmaa vaatii.

Lisätietoa
Euroopan komission tiedote