Hallituksen ulkopuolisen asiantuntija-avun hankkimiseen luotava pelisääntöjä

Manne Airaksinen nosti keskusteluun avustajan käytön pörssiyhtiöiden hallituksissa (Talouselämä 17.1.2018). Keskustelun avaus on aiheellinen ja ansaitsee jatkopohdintaa.

Hallitustyöskentely on tullut yhä haasteellisemmaksi ja vastuullisemmaksi. Esimerkiksi yrityskauppatilanteessa panokset ovat suuret ja riskit merkittävät. Toimiva johto ja sen käyttämät neuvonantajat saattavat kiirehtiä suuren päätöksen tekoa. Hallituksen on kuitenkin varmistettava, että kaikkia vaihtoehtoja on punnittu riittävästi. Hallituksen jäsenillä on hyvin erilaisia taustoja, eikä jokainen voi olla kaikkien tilanteiden huippuasiantuntija.

Kaikilla hallituksen jäsenillä ei ole sellaista taustaorganisaatiota, josta saisi merkittävää tukea hallitustyöhön. Tämä voi asettaa hallituksen jäsenet kahden kerroksen väeksi; niihin, joilla on mahdollisuus saada taustaorganisaationsa asiantuntijoilta laskelmia ja analyysejä, ja niihin, jotka joutuvat suoriutumaan hallitustyöskentelystä ilman taustatukea.

Vahvasta taustaorganisaatiosta tuleva hallituksen jäsen voisi käytännössä saada vaikutusvaltaisen roolin. Asia saattaisi vaikuttaa myös hallitusvalintoihin, joissa tärkeintä tulisi kuitenkin olla henkilökohtaiset ominaisuudet, ei mahdollisuus saada asiantuntija-apua.

Suomessa hallituspalkkiot ovat kansainvälisessä vertailussa maltillisia. Ei ole realistista, että vailla taustaorganisaation tukea toimivat hallituksen jäsenet käyttäisivät omaa palkkiotaan avustajien palkkaamiseen.

Yksi ratkaisu voisi olla se, että yhtiö asettaa hallitukselle vuotuisen budjetin riippumattomien asiantuntija-analyysien tilaamiseen, tarvittaessa jopa toimivan johdon siitä tietämättä. Vaikka nytkin hallitukset käyttävät asiantuntijoita, budjetti tai ennalta asetetut pelisäännöt voisivat madaltaa hallituksen jäsenen kynnystä ehdottaa asiantuntija-avun hankkimista.

Ulkopuolisen asiantuntija-avun hankkimisen pelisääntöjä olisi hyvä kirjata hallituksen työjärjestykseen, jotta vältyttäisiin erimielisyyksistä menettelytavoissa.

Leena Linnainmaa
Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja

Kirjoitus on julkaistu alun perin Talouselämässä 16.3.2018.