Tervetuloa Suomeen töihin!

Suomi kilpailee parhaista osaajista ja ammattilaisista kansainvälisesti. Tulevaisuuden menestyksemme riippuu osaamisesta. Koulutusjärjestelmämme on pystyttävä tuottamaan ammattitaitoisia työntekijöitä ja korkeaa osaamista yritysten ja yhteiskunnan käyttöön myös jatkossa. Samaan aikaan meidän on kuitenkin varmistettava, että pystymme houkuttelemaan tänne parasta osaamista ja ammattitaitoista työvoimaa ulkomailta.

Suomen oma väki ei riitä. Pula osaavasta työvoimasta heikentää alueiden elinvoimaa ja on jo nyt vakava kasvun este monelle yritykselle. Suomen pitkän aikavälin väestönkehitys näyttää tylyltä: 25-64-vuotiaiden määrä vähenee 50 000 henkilöllä vuosina 2018-2030. Samaan aikaan muut ikäluokat kasvavat 265 000 henkilöllä. Vuonna 2030 monilla Pohjois- ja Itä-Suomen alueilla yli puolet aikuisväestöstä tulee olemaan yli 65-vuotiaita. Syntyneiden määrä oli viime vuonna kaikkien aikojen matalin ja kuten aluekehityksen tutkija Timo Aro on osoittanut, joka kolmannessa kunnassa syntyi enää alle koululuokallinen lapsia.

Suomen on ryhdyttävä aktiivisesti houkuttelemaan osaavia työntekijöitä ulkomailta ja markkinoimaan Suomea houkuttelevana paikkana tulla töihin. Työperusteisen maahanmuuton esteet on poistettava. Hyvä esimerkki aktiivisesta taloudellisen maahanmuuton mallista löytyy Kanadasta. Kanada tarjoaa pysyviä oleskelulupia koulutetuille työnhakijoille niiltä sektoreilta, joilla on Kanadassa työvoimapulaa tai osaamisvajetta. Kanadan malli mahdollistaisi korkean osaamisen houkuttelemisen Suomeen.

Toinen tärkeä askel työperusteisen maahanmuuton kasvattamisessa on EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevien, Suomesta työlupaa hakevien työntekijöiden saatavuusharkinnasta luopuminen. Saatavuusharkinnalla tarkoitetaan käytäntöä, jossa selvitetään ennen oleskeluluvan myöntämistä, onko työmarkkinoilla Suomessa tai EU:n alueella jo saatavilla sopivaa työvoimaa kyseiseen tehtävään.

Saatavuusharkinnan poistaminen helpottaisi yritysten mahdollisuutta rekrytoida työntekijöitä kansainvälisesti osaamistarpeiden perusteella. Sen sijaan, että viranomainen arvioi työvoiman tarvetta yritysten puolesta, työperusteisten maahanmuuttajien määrän ratkaisisi yritysten osaamistarpeet ja avoimet työpaikat. Saatavuusharkinnan poistaminen olisi Suomelle kilpailuetu, joka tasoittaisi sitä vetovoimaongelmaa, jonka syrjäinen sijaintimme aiheuttaa. Ruotsissa saatavuusharkinta on jo poistettu.

Kolmanneksi, jo maassa olevista ulkomaisista tutkinto-opiskelijoista on pidettävä kiinni ja heille on annettava pysyvä oleskelulupa valmistumisen yhteydessä. On käsittämätöntä tuhlausta, että laadukkaan tutkinnon suorittaneet, jo maahan tutustuneet ja mahdollisesti kotiutuneetkin nuoret, työnnetään valmistumisen jälkeen Suomesta ulos. Samaan aikaan väestömme ikääntyy ja monilla alueilla on huutava pula nuorista.

Hallitus on ottanut oikean suuntaisia askeleita työperusteisen maahanmuuton lisäämiseksi muun muassa Talent Boost -hankkeella ja lisäämällä kasvuyrittäjyyden oleskeluluvan perusteeksi. Nämä toimet ovat kuitenkin riittämättömiä suhteessa ongelmaamme. Tarvitsemme rohkeita tekoja, jotka lähettävät maailmalle vahvan signaalin siitä, että Suomi on avoin ja kansainvälinen maa, joka haluaa osaavaa työvoimaa.

Koko työperustaisen maahanmuuton politiikka tulisi kääntää ylösalaisin. Sen sijaan, että odotamme passiivisesti tänne hakeutuvia ulkomaalaisia ja testaamme läpäisevätkö he lupaviidakkomme, meidän tulisi aktiivisesti markkinoida Suomea, houkutella tänne parhaita ammattilaisia ja rakentaa sellainen lupajärjestelmä, joka lisää Suomen houkuttelevuutta avoimuudella ja sujuvuudella.

Työhön perustuvasta maahanmuuttopolitiikasta tulisi tehdä tavoitteellista. Kun esimerkiksi tiedämme, että Suomea vaivaa voimakkaasti kasvava tuhansien työntekijöiden vaje koodareista, niin miksi emme aktiivisesti tavoittele ulkomailta tiettyä määrää koodareita ja muokkaa järjestelmäämme tarvittavilla toimenpiteillä tavoitteen saavuttamiseksi.

Alueiden elinvoima syntyy menestystä ruokkivan positiivisen kierteen kautta. Vastakohtana on negatiivinen kierre, joka johtaa kuihtumiseen.  Avainasemassa menestyksen kierteessä ovat ihmiset, heidän osaamisensa ja työpaikat. Väestönkehityksen tai osaamisen suuntaa ei muuteta yhdessä yössä, kun kuihtumisen kierre on käynnistynyt.

Nyt on aika toimia. Kaikki mahdolliset keinot on otettava käyttöön työvoiman saatavuuden kasvattamiseksi ja työllisyysasteen nostamiseksi. Kannustinloukkuja on purettava, työmarkkinoiden joustoja lisättävä ja koulutusta uudistettava.  Ongelmaa ei kuitenkaan pystytä ratkaisemaan ilman, että työperusteista maahanmuuttoa lisätään merkittävästi.

Johanna Sipola
johtaja, Keskuskauppakamari

Kirjoitus on julkaistu alun perin Lännen Median lehdissä 5.5.2018.

 

Lue myös:
Kauppakamarin linjaus: Suomi ei selviä ilman työperusteista maahanmuuttoa