Aselepo kauppasodassa sekä tiekartta pysyvään rauhaan ja kaupan globaalien sääntöjen uudistamiseen ovat EU–USA-tapaamisen pelkistetty anti. Samalla saatiin pelkistetty suunnitelma kuinka EU–USA -kauppasuhteita viedään eteenpäin yhteisessä korkean tason ryhmässä. Kevennetty TTIP ja WTO:n uudistaminen ovat selvästi agendalla. Suomalaisyritysten kannalta otettiin askelia oikeaan suuntaan.
Useissa kommenteissa on oltu varovaisen toiveikkaita siitä, ettei kauppasota maailman johtavien talouksien USA:n ja EU:n kesken enää syvene. On myös epäilyjä siitä, ettei USA:n kauppapolitiikassa mikään muutu. Paljon jäi toki tehtäväksi. Olennaista on, että yhteistyön rakentaminen siirtyy poliittiselta johdolta ja Twitter-maailmasta kauppapolitiikan asiantuntijoiden valmisteltavaksi.
Presidentti Donald Trumpin politiikan ennalta-arvaamattomuus on toki aikaisemminkin tuonut yllätyksiä. On kuitenkin myös perusteltuja syitä siihen, että EU–USA-kauppasuhteissa tapahtui käänne parempaan presidentti Trumpin ja EU:n komission puheenjohtaja Jean-Claude Junckerin tapaamisen johdosta. Esimerkiksi Yhdysvalloissa maan elinkeinoelämä, vaikutusvaltaisimman USA:n kauppakamarin johdolla on viime aikoina kritisoinut voimakkaasti Trumpin tulleja. Samoin EU:ssa elinkeinoelämä on toivonut komissiolta määrätietoista ja ratkaisuhakuista kauppapolitiikkaa USA:n kanssa.
Mitä Trump-Juncker -tapaamisesta jäi käteen?
USA ja EU julkistivat yhteisen kannanoton presidentti Trumpin ja puheenjohtaja Junckerin tapaamisen jälkeen. Sitä voidaan tulkita seuraavasti:
-
- Kauppapolitiikka on osa ulko-, puolustus- ja turvallisuuspolitiikkaa. Kannanotossa korostetaan EU:n ja USA:n tiiviin yhteistyön merkitystä kauppasuhteiden ohella myös globaalissa turvallisuudessa ja terrorismin torjunnassa. Tämä on Yhdysvalloille perinteinen näkemys kauppapolitiikasta laajempana osana globaalien haasteiden ratkaisemista. Terästullejakin on perusteltu kansallisella turvallisuudella. Nyt transatlanttista kumppanuutta halutaan edelleen kehittää – puolin ja toisin. LNG-maakaasuun liittyvällä energiayhteistyöllä on selvä yhteys ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan.
- EU ja USA vahvistavat johtajuuttaan globaalin talouden kehittäjänä. Amerikkalaiset ja eurooppalaiset yritykset ovat viime vuosina valittaneet entistä enemmän erityisesti Kiinan epäreiluista kauppatavoista. Teknologian varastaminen, IPR-oikeuksien loukkaaminen sekä kilpailua vääristävät valtion yhtiöt ja tuet ovat tuttuja suomalaisille vientiyrityksille. Samanaikaisesti esimerkiksi Kiina ja Intia ovat estäneet näihin ongelmiin pureutuvien sääntöjen kehittämisen Maailman kauppajärjestö WTO:ssa. Olisi tärkeätä, että EU ja USA yhdessä vievät näitä ongelmia eteenpäin ja samalla sitoutuvat WTO:n kehittämiseen. Toivottavasti USA myös muuttaa omaa asennettaan WTO:a kohtaan, sillä se marssi käytännössä ulos edellisestä WTO-ministerikokouksesta joulukuussa 2017.
- Kohti yhteistä transatlanttista markkina-aluetta. Karille ajaneiden ja kritiikkiäkin saaneiden TTIP-neuvotteluiden jälkeen EU ja USA palaavat neuvottelupöytään. Tavoitteena on poistaa tulleja teollisuustuotteilta, helpottaa palvelukauppa sekä tiivistää yhteistyötä standardeissa ja teknisissä määräyksissä. Teemat ovat jo tuttuja TTIP-neuvotteluista. Usealla alueella päästään sopuun, mutta myös vaikeuksia näihin liittyy. Nähtäväksi jää, palaako kritiikkiä saanut investointien suoja takaisin agendalle sekä miten kuluttajansuoja ja geeniruoka hoidetaan. TTIP-neuvottelut opettivat EU:lle ja USA:lle, että liian kunnianhimoinen sopimus on poliittisesti vaikea hyväksyttää molemmin puolin Atlanttia. Myönteistä on se, että USA pidättäytyy autotullien nostamisesta ja lupaa keskustella terästullien poistamisesta, minkä johdosta myös EU luopuisi omista suoja- ja vastatoimistaan.
Washingtonissa saatettiin avata uusi sivu USA:n ja EU:n kauppasuhteissa. Tämä sopii hyvin presidentti Trumpin politiikkaan, jossa ensi kovistellaan ja hajotetaan, sitten rakennetaan uutta. TTIP-neuvottelujen yllä leijui yhä presidentti Barack Obaman haamu, joten nyt Trump voi osoittaa kovistelleensa EU:n neuvottelupöytään. Samalla on annettava tunnustusta Euroopan komissiolle ja sen puheenjohtaja Junckerille sekä kauppakomissaari Cecilia Malmströmille, jotka ”lähtivät tekemään diiliä” ja siinä varsin hyvin onnistuivat.
EU:n ratkaisuhakuinen asenne osui nyt ilmeisesti oikeaan mielialaan myös Washingtonissa.
Viime tapaamiset ovat osoittaneet, että presidentti Trump haluaa rakentaa uudet suhteet niin Euroopan unioniin, NATO-maihin ja jopa Venäjään. Kauppasuhteiden kannalta on olennaista, että niihin liittyvät jännitteet ja haasteet siirrettiin nyt asiantuntijatasolla käsiteltäväksi, ettei joka päivä tarvitse pelätä uusia kauppasotaa lietsovia tweettejä. Vanha ja vakiintunut transatlanttinen kauppasuhde saattoi toivottavasti samalla saada uuden alun.
Lisätietoa