Vuonna 2017 Suomen vienti Iraniin kasvoi 50 prosenttia aina 115 miljoonaan euron tasolle saakka. Kuluvan vuoden aikana kasvu on hiipunut merkittävästi. Nyt Suomen vienti Iraniin uhkaa kokonaan loppua, kun USA:n maanantaina 5.11.2018 voimaan tulevat uudet sanktiot käytännössä kieltävät kaiken kaupankäynnin ja sen rahoituksen Iranin kanssa. EU:lta kaivataankin nopeita toimia eurooppalaisten talousintressien turvaamiseksi Iranissa, jotteivat maan markkinat jää kiinalaisten yritysten yksinoikeudeksi.
Timo Vuori painottaa, että erityisesti maksuliikenteen täydellinen pysähtyminen olisi kova takaisku suomalaisyrityksille, joiden mahdollisesti menettämien tai lykkääntyvien liiketoimien arvon Iranissa uskotaan nousevan jo yli 1 miljardiin euroon. Vuori on Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja ja Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n maajohtaja.
”Suomalaisyritykset toivovat, että EU pystyisi lupaustensa mukaisesti pikaisesti järjestämään vaihtoehtoisia rahoituskanavia kansainvälisten dollaripohjaisten rahoituskanavien tilalle maksujen kotiuttamiseksi Suomeen. Muuten vientiyritykset joutuvat vetäytymään luottotappioiden kanssa Iranista”, Vuori sanoo.
Vielä vuonna 2015 Iranin 82 miljoonan kuluttajan ja insinöörivetoisen maan markkinat kiinnostivat laajasti suomalaisyrityksiä. Erityisesti suomalaiselle osaamiselle energia-, vesi-, kaivos- ja metsäteollisuudessa, maataloudessa sekä ICT- ja terveysteknologiassa uskottiin löytyvän huikea kasvumarkkina Iranista. Suomi on Vuoren mukaan onnistunut säilyttämään hyvät poliittiset ja taloudelliset suhteet Iraniin aina shaahin ajoista nykypäivään.
”Eräät suomalaiset vientiyritykset ovat toimineet maassa yli 40 vuotta, mikä muistetaan hyvällä juuri tällaisilla markkinoilla, joissa pitkät kauppasuhteet ovat elintärkeät. Tästä syystä Euroopan ja Suomen vientiyritykset ovatkin visaisen pulman edessä, jos USA:n sanktiot iskevät täydellä teholla kaupankäyntiin Iranin kanssa eikä EU:n vastapakotetoimet ja rahoitusjärjestelyt tuo riittävää varmuutta liiketoiminnan jatkamiselle Iranin kanssa”, hän sanoo.
Vuoren mukaan potentiaalinen ja kasvava uhka on se, että esimerkiksi kiinalaisyritykset valtaavat suomalaisyritysten avaamat markkinat Iranissa, eikä tämän jälkeen länsimaisten yritysten markkinoille pääsy ainakaan helpotu.
”Iran voi poliittisesti joutua turvautumaan Venäjän ja Kiinan tukeen, mikä ei ole Kiinan kanssa kauppasotaa käyvän ja Venäjälle sanktiota langettaman Yhdysvaltojenkaan geopoliittisten etujen mukaista – eikä Euroopan unionin etujen mukaista. Kiina, Venäjä, Turkki ja Intia ovat ilmoittaneet jatkavansa kaupankäyntiä, öljyn tuonti mukaan lukien Iranista. Lännen talouspakotteet eivät siis sulkisi Irania pois kansainvälisiltä markkinoilta, mutta veisivät sitä entistä selkeämmin Kiinan ja kumppanien leiriin myös poliittisesti”, Vuori sanoo.
Suomalaisyritysten kannalta olisi toivottavaa, että USA:n talouspakotteet jäisivät mahdollisimman lyhytaikaisiksi, ja että EU pystyisi tuona aikana turvaamaan eurooppalaisten yritysten toimintaedellytykset Iranissa.
Samalla olisi Vuoren mukaan toivottavaa, että Iran ja USA yhdessä EU:n ja muiden maiden kanssa hakisivat maltillisesti poliittista sopua koko Lähi-itää koskettaviin jännitteisiin.
”Jos Iranin tilanne kärjistyy, voi sillä olla laajat vaikutukset alueen vakauteen ja aina maailmantalouteen öljyn hinnan nousun kautta”, hän korostaa.